Joulutalo osa 8- Postitoimisto

-Minä en tiedä mistään tonttukokelaasta. Pyry-Petteri vastasi Taito Arkihuolelle.
-En minä yhtäkkiä nyt ole niin asioita unohtava että tälläisen asian unohtaisin. Taito Arkihuoli sanoi.
-Joka vuosi tulee aina ilmoitus Joulupukin työpöydälle saapuvista kokelaista ja tänä vuonna minä en sellaista ilmoitusta nähnyt. Pyry-Petteri selitti.
-Eikä Joulupukkikaan ollut tietoinen asiasta. Kyllä tässä nyt joku mättää. Taito Arkihuoli ihmetteli.
-Käydään Postitoimistolla kysymässä asiasta, heillä on kuitenkin eturintama talon ulkopuolisiin asioihin. Pyry-Petteri ehdotti.
-Käydään vain. Taito Arkihuoli myöntyi.
Postitoimistolla oli täys vilske päällä. Joulupukki oli saanut jälleen paljon toivekirjeitä ja piirrustuksia. Suvi Salama oli aloittamassa edellisillan postilähetysten järjestämistä.

-Tarvitaanko tänne kiireapulaista? Kirjepäällikkö Kalle tiedusteli. Suvi Salama mietti hetkisen.
-Tätä menoa kyllä tarvitaan. Hän vastasi. Kalle kääntyi työpöydän ääressä.

-Minun pitänee pyytää tänne Tohelo avuksi. Kalle katsoi aamulla saapunutta uutta postikuormaa. Hän nousi tuoliltaan ja alkoi laskea postisäkkejä.
-Yksi. kaksi, kolme, neljä... Tänään tulee pitkä työpäivä. Kalle huokasi.

-Taidatte tarvita apua. Taito Arkihuoli saapui Pyry-Petterin kanssa postitoimistoon.
-Kyllä. Suvi Salama sanoi. Vaikka hänkin oli nopea työssään, niin lajittelussa tarvittaisiin lisäkäsiä.
-Minä haen Tohelon avuksenne. Taito Arkihuoli päätti. Hän muisti että viimeksi Tohelo oli paketoimassa lahjoja kiireapulaisena.
-Oletteko kuulleet mitään uudesta tonttukokelaasta? Pyry-Petteri kysyi.

-Mistä? Minä en ole ainakaan. Kalle mietti.
-Sitähän minäkin, ei täälläkään ole tietoa. Pyry-Petteri vastasi.
-Minä olen kuullut. Joku Raika Jalmari siinä lapussa luki. Suvi Salama sanoi.
-Tottavie minä tiesin, että joku täällä tietää. Muistatko koska Raika Jalmarin piti saapua? Taito Arkihuoli innostui.
-Eilen. Suvi Salama vastasi.
-Hän on myöhässä. Taito Arkihuoli harmistui. Kyllä tonttukokelaiden piti olla täsmällisiä.
-Ehkä hän on vain myöhässä säiden vuoksi. Pyry-Petteri ehdotti.
-Minä otan tästä selvää, kun tonttukokelas saapuu. Taito Arkihuoli päätti.
-Sitä ennen voisit hakea Tohelon tänne avuksi. Kalle ehdotti.
-Minä haen ensimmäisenä hänet. Nukkuu kuitenkin nurinkurin huoneessa vielä uniaan. Taito Arkihuoli veikkasi. Hän oli kuin olikin oikeassa että Sylviatunturille oli tulossa uusi tonttukokelas nimeltä Raika Jalmari. Yksi huoli jälleen vähemmän.
-Minä voin sillä aikaa auttaa teitä lajittelussa. Pyry-Petteri ehdotti.

-Sopii. Kalle myöntyi ja Pyry-Petteri pääsi auttamaan postitoimiston kirjeiden ja piirrustusten järjestelemisessä Joulupukille. Voi vain kuvitella mikä postimäärä olisi vielä tulossa Sylviatunturin Joulupukille seuraavien viikkojen aikana.

Joulutalo osa 7- Keppihevoset

-Mikä ihmeen meteli täältä kuuluu? Taito Arkihuoli saapui työhuoneestaan käytävälle.

-Me autetaan lelutiimiä. Pyry-Petteri vastasi.
-Siinähän sinä olet Pyry-Petteri. Olenkin sinua kaivannut. Taito Arkihuoli ilostui. Nyt hänellä olisi yksi huoli vähemmän.
-Tässähän minä olen. Pyry-Petteri tuumasi.
-Mutta mitä ihmettä te oikein teette? Taito Arkihuoli katseli käytävää.

-Lelutiimi suunnitteli tämän vuoden lahjoiksi keppihevosia ja me testaamme niitä. Pyry-Petteri selitti. Pikkuisilla tontuilla oli erivärisiä keppihevosia ja niillä laukattiin pitkin käytävää.
-Jos nämä ovat toimivia, niin ne tulevat tuotantoon. Talvikki totesi sohvalta. Hän oli yksi Lelutiimin jäsenistä, arviointitonttu.

-Tässä on kaksi eriväristä ruskeaa keppihevosta. Lauha Ketterä näytti. Hän oli toinen Lelutiimiläinen, tuotantotonttu.
-Näistä eri väreistä sopii valita mieluinen. Uskon että keppihevoset on yksi joulun lahjasuosikeista. Talvikki sanoi.
-Näyttäkääs nyt tänne niitä. Taito Arkihuoli sanoi. Tuulispää ojensi Taito Arkihuolelle vaalean keppihevosen.

Tuulispää mietti mielessään olikohan Taito Arkihuoli ilahtunut hänen laittamista lahjoista kuusen alle. Joulupukki oli vahvistanut että hän oli vauhtitonttu ja Taito Arkihuolen tuleva työpari.
-Sinä varmasti osaat vauhdikkuudella ja nopealla toiminnalla auttaa Taito Arkihuolen reittien suunnittelussa ja karttojen ajantasalla olemisesta. Oli Joulupukki todennut ja Tuulispää oli siitä innoissaan. Innoissaan hän oli tehnyt lahjoja Taito Arkihuolelle ja vienyt ne nopeasti työhuoneen kuusen alle.
-Minusta ne ovat niin kauniita. Manteli huokasi oven pielessä. Pikkuiset tontut saapuivat testaus matkaltaan.

-Kyllä näillä pääsee lujaa. Minä laittaisin tuotantoon. Hyvämieli totesi.
-Olen samaa mieltä. Veli Vauhdikas sanoi. Tuulispää seisoi Taito Arkihuolen vieressä. Uskaltaisikohan hän kysyä koska voisi tulla opiskelemaan karttoja ja reittejä.
-On nämä hienoja. Onko Lelupajalla kova kiire? Taito Arkihuoli kysyi.
-On siellä vilskettä ja vilinää. Niinkuin täälläkin. Kiitoksia pikkuiset avusta. Lauha Ketterä kiitti.
-Pyry-Petteri, psstt. Manteli kuiskasi.

-Mitä Manteli? Hän kysyi.
-Voinkohan minäkin toivoa keppihevosta joululahjaksi joulun jälkeen? Manteli kuiskasi. Hänestä nämä hevoset oli niin ihania.
-Tietenkin. Joulupukki voi toteuttaa vaikka mitä toiveita. Pyry-Petteri vastasi muistaen kuinka Joulupukki selvitti hänellekin hänen tonttutehtävänsä.
-Ihanaa. Manteli huokasi.
-Kuules Pyry-Petteri, minä tarvitsen nyt sinua avukseni toviksi. Taito Arkihuoli keskeytti juttelemisen.
-Ilman muuta, mikäs on huolenasi Taito Arkihuoli? Pyry-Petteri kysyi. Tuulispää siirtyi sivummalle. Nyt ei ehkä ollut oikea aika saada Taito Arkihuolen huomiota. Jospa hän keksisi jotain muuta mikä voisi tuoda iloa Taito Arkihuolelle.  Pikkuiset tontut lähtivät omiin askareihin ja Taito Arkihuoli vei Pyry-Petterin mukanansa.
-Tämä tehtävä on suoritettu ja tehtävä onnistunut. Talvikki iloitsi.
-Kyllä, nyt seuraavan tehtävän pariin. Lauha Ketterä sanoi ja keräsi keppihevoset vietäväksi Lelupajalle.
-Mitäs näille keppareille tapahtuu? Talvikki kysyi. Hän oli nuorin Lelutiimiläisistä. Lelutiimissä oli joka tonttupolvi edustettuna ja hän edusti pikkuisia tonttuja. Lelutiimiläiset tunnisti tonttuasun vihreäkultaisesta nauhasta.

-Luultavasti päätyvät tänne Joulutaloon lahjaksi ja tuotannosta tulevat menevät sitten lapsille leluiksi. Lauha Ketterä vastasi. Hän kuului ylitonttuihin ja tiesi lähes kaiken lelutiimissä olemisesta.
-Hyvä juttu. Talvikki sanoi ja he lähtivät Lelupajalle suunnittelemaan uusia leluja.

Joulutalo osa 6 - Talvipiha

Pikkuiset tontut kiiruhtivat Joulutalon pihaan leikkimään lumella. Mikä oli ihanampaa kuin heittäytyä lumeen ja tehdä lumienkeleitä?
-Tehdään lumilyhtyjä. Otava ehdotti.
-Tehdään kaikki yhdessä. Aarre ehdotti. Pikkuiset alkoivat pyöritellä lumesta pieniä lumipalloja.

-Miten me saadaan näihin valo sisälle? Ottiko joku kynttilöitä? Kanerva mietti.

-Saunatonttu Savunen hakkaa puuvajassa puita. Mennään kysymään häneltä jos hän osaisi meitä auttaa? Sinisointu ehdotti Lumiunelmalle.
-Mennään vaan. Lumiunelma innostui. Savunen oli päättänyt viedä puita sisälle kuivumaan ja todentotta Joulutalossa puita kului tulisijoissa.

-Savunen, olisiko sinulla meille kynttilöitä ja tulitikkua? Me teemme lumilyhtyä ja olisi ihana saada lyhtyihin valo palamaan. Sinisointu kysyi.
-Kyllä täällä tuikkuja taitaa olla ja taskussa on tulitikut. Savunen vastasi.
-Voisimmeko me saada lainaksi? Sinisointu kysyi.
-Tiedättehän että tulitikuilla ei saa leikkiä. Palautatte heti sitten tulitikut takaisin ja aamulla pitää jonkun sitten kerätä palaneet kynttilät lyhdyistä. Savunen tuumasi.
-Ihan varmasti Savunen. Lumiunelma sanoi, Savunen haki puuvajan perältä muutaman kynttilän.
-Tässä olkaa hyvät, muistakaa palauttaa kaikki. Savunen sanoi.
-Kiitos. Sinisointu kiitti.

-Katsokaa, metsätonttu Havu kävelee tuolla Sulon kanssa. Touhukas innostui ja kiiruhti innoissaan hyppivän koiran luokse.
-Mitä Sulo tänään tietää? Touhukas kyseli.

-Sulolle kuuluu hyvää, metsälenkki takana ja nyt sisälle lämpimään syömään ja nukkumaan. Havu vastasi koiransa puolesta.
-Me teemme lumilyhtyjä. Kanerva kertoi.
-Siltä näyttää. Joku tekee lumiukkoakin. Havu huomasi.
-Me mennään laittamaan nyt lumilyhtyihin tuikut palamaan. Touhukas sanoi.
-Muistakaa että tulitikuilla ja kynttilöillä ei saa leikkiä. Havu muistutti.
-Ehdottomasti muistetaan. Kanerva sanoi. Savunenkin oli samasta asiasta muistuttanut heitä kaikkia, Lumilyhdyt ja yksi lumiukko saatiin valmiiksi ja Aarre sytytti lyhtyihin tuikut palamaan.
-Kuka huolehtii huomenna roskat roskiin? Otava kysyi.
-Minä huolehdin. Touhukas vastasi ja ilta talvipihassa alkoi hämärtyä. Lumilyhdyt loistivat kauniisti ja pikkuiset olivat innoissaan.

Kauempana pihan kuusissa loisti Pihatontun asentamat jouluvalot. Piha näytti lumineen todella hienolta.
-Mennäänkö sisälle juomaan kaakaota? Lumiunelma ehdotti.
-Mennään vaan. Kaikki olivat samaa mieltä että pihaleikkien jälkeen kaikille maistuisi kupillinen kuumaa kaakaota. Huomenna olisi taas uusi päivä uusille leikeille.

Joulutalo osa 5- eteinen

-Kylläpäs siellä tupruttaa lunta. Kotitonttu Tahvo saapui ulkoa sisälle. Hänen tehtävänään oli huolehtia että Joulutalossa kaikki oli hyvin. Joulutalossa oli niin monta huonetta että Tahvolla riitti tekemistä aamusta iltaan. Näin joulun alla hän vielä huolehti, että Joulutaloonkin saataisiin joulu.

-Onko siellä lumipallo keli? Otava tonttu kysyi.
-Saako rakennettua lumiukon? Touhukas tonttu kysyi.
-Jaahas, oletteko te lähdössä ulos? Kyllä siellä saa lumipalloja tehtyä. Tahvo vastasi.

-Juu, ollaan menossa ulos. Aarre tonttu vastasi.
-Ketään ei sitten heitellä lumipalloilla. Tahvo komensi.
-Mistelli ripitti jo meitä. Otava sanoi. Mistelli tonttu oli pikkuisten tonttujen kaitsijatonttu. Hän katsoi heidän peräänsä sillä pikkuiset vasta opettelivat tonttumaailman asioita ja omia tehtäviään.
-Onko kaikilla nyt varmasti tarpeeksi lämmintä yllä? Sukat ja lapaset tallella? Mistelli kysyi.

Sukkalaatikko oli taas vedetty auki ja eripari sukkia lojui siellä täällä.
-Mä en löydä pareja. Kanerva harmistui.
-Kyllä sieltä varmasti löytyy parit. Mistelli sanoi.
-Ja jos ei löydy niin voi mennä eri pareilla. Sinisointu tuumasi.

-Voi sitä niinkin mennä. Ja sisälle tullessa ihan kaikki sitten kuivumaan. Mistelli muistutti.
-Joo, joo. Pikkuiset vastasivat kuorossa ja joukko lähti ulos leikkimään lumeen.

Samalla oven avauksella Tuisku saapui sisälle tonttukokelas Taika Palsamin kanssa.
-Onko Tahvo jotain hukassa? Tuisku kysyi.
-Mitä pitäisi olla? Ei minun tietääkseni mitään. Tahvo vastasi.

-Tässä on kuitenkin tonttukokelas Taika Palsami. Saanko jättää hänet sinun hoiviisi? Tuisku kysyi.
-Toki mutta ei tänä vuonna pitänyt tulla tonttukokelaita ollenkaan. Tahvo muisti.
-Niin minäkin muistelisin. Tuisku sanoi.
-Ja varmasti piti. Minä olen Taika Palsami, hoitaja tonttu ja varmasti joku minua odottaa. Viekää minut vaikka Joulupukin luokse. Taika Palsami tuumasi tomerana.
-Palaa vain töihisi Tuisku, kyllä minä tämän selvitän. Tahvo sanoi ja Tuisku pääsi palaamaan takaisin tallille.
-Ja ihan varmasti en mene enää takaisin. Minä tulin tuolta läpi lumen ja kinosten ja raahasin tuota laukkua ja minä olen tonttukokela. Ihan varmasti en mene takaisin. Taika Palsami alkoi harmistua, hänestä tuntui kuin hän olisi ollut äkäinen riihitonttu Aapeli. Miten kukaan ei muka tiennyt hänestä mitään?
-Kuules, meitä on täällä aika joukko. Eiköhän joku sinusta tiedä jotain. Aletaan vain käymään Joulutaloa läpi. Tahvo sanoi.
-Kiitos, mielelläni. Taika Palsami rauhoittui.
-Jätetään laukku tähän eteiseen ja haetaan se sitten myöhemmin kun saadaan selvitettyä missä sinä nukut yösi. Tahvo sanoi.
-Kiitos. Tänne oli ihan hirveän pitkä matka. Taika Palsami sanoi.
-Niin on ja niin se pitää ollakin. Tänne ei joka kävelijä löydä sillä tontuilla on niin paljon salaisia töitä että vain tontut tietävät niistä. Tahvo selitti.
-Minä olen kuullut Joulutalosta niin paljon tarinoita. Taika Palsami huokasi.
-Tervetuloa tutustumaan Joulutaloon ja meidän tonttujen elämään. Tahvo tuumasi ja ojensi kätensä tonttukokelaalle ja jatkoi.
-Eiköhän sitten lähdetä seikkailemaan.

Joulutalo osa 4- Hevostalli

-No niin, täältä tulee teille herkkuja syötäväksi. Tallitonttu Tuisku oli hoitamassa Sylviatunturin tallilla hevosia. Hänen koiransa Pohjola haukahti innoissaan.
-Ei tällä kertaa sinulle Pohjola. Tuisku rapsutti koiraa.

Hopeajouhi hirnahteli omassa aitauksessaan. Sekin tiesi että olisi herkkupäivä.

Pienempi hevostallin varsa Kultatähti katseli kuinka Pohjola juoksenteli ympäri tallia.

Ylhäältä ylisiltä pöllähti heinää. Riihitonttu Aapeli Heinäväinen oli tullut talleille avuksi auttamaan.

-Tuisku, ehditkö käymään täällä ylhäällä? Minkäs verran tätä heinää haluat? Aapeli huudahti alas.
-Odotas, minä tulen. Tuisku sanoi ja kiipesi ylös.
-Otetaan nyt tuo pienempi paali. Pitää vielä tänään siivota talli. Tuisku näytti.
-Kuulin että sinä saat harmaaporoja koulutettavaksi. Aapeli sanoi.
-Kuulemma, saas nähdä mitä siitä tulee. Siitä on aikaa kun olen kouluttanut viimeksi poroja. Tuisku mietti.

-Sehän käy sinulta kuin luonnostaan. Petteri Punakuono, Myötätuuli, Kipinä, Veitikka ja Loikkajalka menevät niin hienosti reen kanssa. Aapeli sanoi. Samassa Pohjola aloitti hirmuisen haukkumisen.
-Mikäs ihme koiralle tuli? Tuisku ihmetteli ja tunsi tallissa kylmän viiman.
-Onko täällä ketään? Olenko oikeassa paikassa? Kuului ääni alhaalta.

-Tulehan tänne koira, mikä sinun nimesi on? Tyttö tonttu kyseli seisoen matkalaukkunsa päällä.
-Kukas sinä olet ja miten sinä tänne talliin eksyit? Tuisku tuli tikkaita pitkin alas.
-Minä olen se tonttukokelas ja tämä oli ensimmäinen ovi joka minua käveli vastaan. Tyttö kertoi.
-Minä olen Tuisku, koirani Pohjola ja tule alas sieltä Aapeli. Tuisku komensi. Tallitonttu halusi esitellä heidät kunnolla.
-Kuka tonttukokelas? Minä en ole kuullutkaan. Aapeli sanoi ja esitteli itsensä.
-Minä olen nyt kuitenkin se tonttukokelas, Taika Palsami ja minä olen hoitajatonttu. Taika Palsami esitteli tomerasti itsensä.
-Vai että Palsami.. Aapeli hymähti.
-Naura pois vaan mutta kun tulet kipeäksi, niin takaan että minulta tulet lääkettä hakemaan. Taika Palsami vastasi jälleen tomerasti.
-Mihinkäs Tyyni Lempeä lähtee? Tuisku mietti.
-Kuka on Tyyni Lempeä? Taika Palsami kysyi.
-Meidän ylilääkäritonttu. Tuisku vastasi.
-Ei kai vain hän jää senioritonttuna eläkkeelle? Aapeli huolestui.
-En tiedä mikä on senioritonttu, mutta voisiko teistä nyt jompi kumpi saattaa minut oikeaan paikkaan. Minua varmasti odotetaan. Taika Palsami pyysi.
-Vie sinä Tuisku vain. Ei tässä nyt kahta saattajaa tarvita ja sinä olet riuskempi noita laukkuja kantamaan. Minä jatkan täällä töitä. Aapeli sanoi ja Tuisku päätti lähteä saattamaan Taikan Joulutaloon.

-Onko tuo Aapeli aina noin äkäinen? Taika Palsami kysyi tallin edessä.
-Aapeli on riihitonttu, viihtyy parhaiten yksinään täällä. Ei juurikaan välitä melusta ja metelistä. Tuisku selitti.
-Jaa, onko hän kovin vanha? Taika Palsami kysyi.
-Vähän vajaa 400-vuotias tehtävätonttu. Tuisku laski.
-Apua. Taika Palsami huokasi. Hän oli sentään vasta vähän päälle satavuotias.
-Minäkin olen yhtä vanha. Tuisku sanoi.
-Sinusta ei kyllä yhtään näe että olisit niin vanha. Taika Palsami tarkasteli Tuiskun kasvoja. Ihan siloposkinen tonttu Tuisku vielä oli.
-Minä olenkin tehtävätonttu, työt pitää nuorena. Tuisku vastasi ja he saapuivat Joulutalolle.
-Siinä, ei muuta kuin mennään sisälle ja pääset esittäytymään. Minä kyllä luulen että sinun tulosi on kaikille yllätys. Tuisku sanoi ja niin tonttukokelas pääsi tallin sijaan Joulutaloon.

Joulutalo osa 3- lahjojen paketointi

-On hanget korkeat nietokset, taas joulu joulu on meillä... Paketointi tonttu Lahjakas lauloi työpöytänsä ääressä. Hän oli kovin kiireinen lahjojen paketoimisessa.

-Pitääkö jokainen joululaulu laulaa? Rusettitonttu Lahjamariia kysyi.
-Tietenkin, jouluhan on maailman parasta aikaa. Lahjakas tuumasi ja jatkoi laulun hyräilyä. Lahjamariia ei edes halunnut laskea montako kertaa hän oli tänä vuonna tämänkin joululaulun kuullut.

Ei sillä että hän ei tykkäisi joululauluista, Lahjakkaan laulutaidoissa vain olisi pientä hiomista.
-Oletko Lahjakas ikinä ajatellut mennä tonttukuoroon? Lahjamariia kysyi.
-En ole, en ole edes ajatellut. Lahjakas vastasi.
-Voisit harkita. Jos näissä paketeissa lukee joko hanget tai nietokset, niin se johtuu ihan vain siitä että kuuntelen laulamistasi. Kiiretonttu Tohelo tuumasi.

-Voi hyvänen aika, pitäisikö tänne hankkia radio kuitenkin? Lahjakas mietti.
-Joo, Lahjamariia ja Tohelo huudahtivat yhteen ääneen.
-Täytyypi pistää hankintalistalle. Lahjakas totesi.
-Mutta voisit silti miettiä sitä kuoroa, uskon että Rauha Nuotti ottaisi sinut mielellään tonttukuoroon. Lahjamariia sanoi.
-Tohelo, Tohelo. Täälläkö sinä olet? Taito Arkihuoli saapui lahjojen paketointi huoneeseen.
-Täällähän minä. Joulupukki käski tulla tänne auttamaan. Tohelo vastasi.
-Oletkos sinä vienyt täältä lahjoja minun työhuoneeseen kuusen alle? Taito Arkihuoli kysyi,

-En tietääkseni. Tohelo vastasi.
-Et edes vahingossa? Taito Arkihuoli kysyi uudestaan.
-En ole. En edes vahingossa. Kyllä kaikki lahjat menee paketoiduttua tuonne lahjavarastoon odottamaan säkittämistä. Tohelo vastasi.

-Minun kuuseni alle oli tuotu lahjoja ja ajattelin josko sinä olet keppostellut. Taito Arkihuoli sanoi.
-Voihan minun pitkä partani, en minä sentään keppostele. Tohelo puolustautui.
-Kuka laittoi viime vuonna kaikkiin sokeri kippoihin suolaa? Kuka päästi Petteri Punakuonon aitauksesta? Taito Arkihuoli kysyi.
-Minä halusin testata osaisiko Petteri Punakuono lentää ilman Joulupukin rekeä. Sitä paitsi sokeri oli loppu, niin minä ajattelin auttaa kokkitonttua laittamalla tilalle suolaa. Tohelo selitti.
-Voi sinun kootut selitykset. Minä uskon että sinä et niitä lahjoja sitten tuonut. Taito Arkihuoli sanoi,
-Hih, vai päästit sinä Petterin aitauksesta. Minä en ole sitä kuullutkaan. Lahjamariia tirskahti.
-Lensikö Petteri Punakuono? Lahjakas uteli.
-Ei tietenkään, enhän minä ole mikään Joulupukki että olisi saanut Petterin lentämään. Tohelo sanoi.
-Niin, tai olisit edes sanonut että valmiina, nyt lähdetään. Taito Arkihuoli mutisi.
-Mitä sinä sanoit? Tohelo kysyi.
-En mitään muuta kuin että oletteko valmiina jouluun? Taito Arkihuoli vaihtoi puheenaihetta ennenkuin Tohelo tarttuisi hänen sanoihin. Ettei vaan taas Tohelo päästäisi Petteriä aitauksesta.

-Työniloa teille. Minä jatkan matkaani ja lähden etsimään uutta tonttukokelasta. Taito Arkihuoli sanoi.
-Mitä tuleeko tänne uusi tonttukokelas? Lahjamariia kysyi.
-Mitä, ettekö tekään muka tiedä siitä mitään? Taito Arkihuoli ihmetteli.
-Ei täällä soi kuin Lahjakkaan joululaulut. Lahjamariia vastasi ja Lahjakas punastui.  Tuoda häntä nyt niin esille talon Reittitontulle joka vastasi koko lahjojen jakamisen reittien suunnittelusta ja toteutuksesta.
-Laulatkos sinä Lahjakas? Taito Arkihuoli kysyi.
-Vähän. Lahjakas vastasi.
-Liity sitten meidän tonttukuoroon. Siellä minäkin käyn, silloin kun ehdin. Taito Arkihuoli kannusti.
-Minä mietin asiaa, Lahjakas vastasi.
-Minäkin voisin... Tohelo aloitti.
-Ei, kuului kaikkien muiden suusta.
-Höh, ette te edes tiedä osaanko laulaa. Tohelo mutristi suutaan.
-Tiedetään, kaksi vuotta sitten hajotit Joulumuorin lasimaljakot sillä kirkumisella. Taito Arkihuoli muistutti lähtiessään. Sen kaikki tontut muistivat sillä sirpaleita oli ihan joka puolella.
-Ei sitten. Minä teen jotain muuta. Tohelo tuumasi ja niin lahjojen paketointi jatkoi urakalla. Jouluksi piti saada monen monta lahjaa paketoitua.

Joulutalo osa 2- käytävä

-Shhh, nyt pitää olla ihan hiljaa. Joulupukki kuiskasi.

Joulupukki hiipi hiljaa joulutalon käytävällä.
-Ei Rusina yhtäkään haukahdusta tai me jäämme ilman suklaata. Joulupukki kuiskasi uudestaan. Rusina hypähti sohvalle ja oli haukahtaa.
-Tiedän, tiedän. Siinä se on vihdoin on. Nyt vain pitää olla ihan hiiren hiljaa. Joulupukki puhui koiralleen.

-Sitä ei ole vielä kukaan avannut tältä päivältä. Vihdoin saamme avata ensimmäisenä joulukalenterin luukun. Joulupukki huokaisi.
-Mitä sinä Joulupukki täällä teet? Taito Arkihuoli tuli ovesta käytävälle.

-Tulin avaamaan joulukalenterin. Joulupukki vastasi.
-No sattuipa sopivasti. Taito Arkihuoli totesi.
-Olitkos sinäkin tulossa avaamaan kalenteria? Joulupukki kysyi.
-En, en. Avaa sinä vain. Olisin vain kysynyt että kukakohan on lahjoja tuonut kuusen alle? Taito Arkihuoli kysyi. Joulupukki otti kalenterin seinältä. Hän saisi vihdoin palan suklaata.
-En kyllä osaa sanoa. Olisivatko pikkuiset tontut joulutunnelmissa? Ovat koristelleet joulutaloa aikamoisen paljon. Joulupukki mietti.

Rusina haukahti.
-Hyvä poika, nyt saa taas puhua. Me saamme avata tämän päivän luukun. Joulupukki sanoi Rusinalle.
-Se voikin olla sitten niin. Tässä kun ei lue lähettäjää saati sitä kenelle se kuuluu. Taito Arkihuoli sanoi. Joulupukki avasi toisen päivän luukun. Kalenterista paljastui herkullinen suklaapala.
-Et kai sinä Joulupukki ole ollut dieetillä? Taito Arkihuoli kysyi.
-En, en, mitä nyt Joulumuori vähän käski vähentää herkkuja kun jouluna tulee taas niin syötyä. Joulupukki huokasi ja asetti kalenterin takaisin paikoilleen.

-Älä nyt vain siitä laihdu, olen laskenut rekeen sinun painosi, lahjojen painot ja mitannut matkanopeudet... Taito Arkihuoli aloitti.
-Kuuntele, jalkojen töminää. Sieltä on pikkuiset tulossa. Minä luulen että me Rusinan kanssa menemme väljemmille vesille. Rusina ei kestä sitä loputonta rapsutusta ja silitystä. Joulupukki keskeytti.
-Minun piti vielä kysyä siitä tonttukokelaasta.. Taito Arkihuoli koetti jatkaa.
-Mistä tonttukokelaasta? Eihän tänä vuonna pitänyt tonttukokelaita tulla lainkaan. Joulupukki sanoi ja pyysi Rusinaa seuraamaan häntä.
-En minä nyt niin väärin muista... Taito Arkihuoli yritti sanoa.
-Tule käymään työhuoneella myöhemmin. Rusina, nyt mennään. Joulupukki katosi suklaa suussa ovesta.
-Kyllä minä menen nyt etsimään Pyry-Petterin. Taito Arkihuoli päätti ja katosi toisesta ovesta. Tämä oli Taito Arkihuolen mielestä perin kummallista että edes Joulupukki ei muistanut tonttukokelasta. Samassa pikkuiset tontut valloittivat joulukoristeineen käytävän aulan ja Joulutalo muuttui yhä jouluisemmaksi.

Joulutalo osa 1- Karttahuone

-Missäs se tonttutulokas on? Nyt on joulukuun 1.päivä. Tonttu Taito Arkihuoli touhotti. Vuoden kiireisin aika oli alkamassa ja hän oli huolissaan tulisiko kaikki ajallaan valmiiksi.
-Kyllä hänen täällä pitäisi jo olla mutta eipä vain näy eikä kuulu. Taito pähkäili.

-Kyllä tuossa muistilistassa lukee että tonttukokelas saapuu 1.12. Kuinkas kaukaa tällä kertaa tonttutulokas saapuu? Pitää oikein tutkia kartasta. Taito alkoi tarkistella karttoja.

Taito Arkihuoli tiesi kaiken Sylviatunturin alueista, kartoista, pituuksista ja matkoista. Hän suunnitteli Joulupukin lahjojen jako matkat jotta jokainen lapsi saisi ajallaan joululahjan. Hänellä oli vain pikkuinen huoli aina kaikesta että kaikki varmasti sujuisi hyvin ja juuri niinkuin pitäisi.

-Kyllä, tämän arvioidun matkan keston mukaan hänen pitäisi olla jo täällä. Taito laskeskeli kartasta matkaa.
-Ei mutta hetkonen, mitäs tuolla oikein on? Kuka tänne on joululahjoja tuonut? Taito huomasi kuusen alla lahjoja.

-Hyvää joulua! Ei nämä voi olla minulle... Nyt on kyllä maailman kirjat sekaisin. On vasta 1.12. Jouluun on vielä 24 päivää aikaa. Taito huolestui. Tontutkin saivat joulun aikaan lahjoja, mutta vasta kun Joulupukki oli saapunut rekiretkeltä.
-Minun on nyt pakko mennä Lelupajalle selvittämään asiaa. Mutta kertakaikkiaan, missä tonttukokelas oikein on? Sekin pitää selvittää, mahtaisiko Pyry-Petteri tietää mihin tämän vuoden tonttukokelas on jäänyt? Taito alkoi todentotta huolestua.

Ei kai joulutalo ole mennyt tänä vuonna ihan sekaisin?


( tarina jatkuu)

Joulukuu 2018

Tervetuloa Joulukuun ajan seuraamaan Sylviatunturin ja Sylviankadun seikkailuja. Sylviankadulla valmistaudutaan jouluun ja Sylviatunturilla pääsee tutustumaan suureen tonttujoukkoon joulutarinoiden parissa. Sylviatunturin tonttujen tarinat tunnistat kun otsikon perässä lukee (Joulutarina). Tarinan aikana pääset tutustumaan upouuteen, upeaan joulutaloon monine huoneineen. Joulukuun lopussa voi sitten laskea montako huonetta talosta löytyy =)

Tervetuloa lukemaan tarinoita =) 

( Kuvassa tonttujoukko koristelupuuhissa. Kiitos ikkunapokasta Taru.L, Kiitos tähtikoristeista Pia.N ja Kiitos tikkaista ja paperitontuista Tuija.S. ) 

Halloween valokuvauspisteen kuvasatoa ( halloween osa.5 )

Kakkutaikureiden halloween juhlissa oli valokuvauspiste ja voittaja saisi Luna Ketterän taituroiman halloween kakun. Kuka sinun mielestäsi onnistui parhaiten tämän vuoden 2018 halloween kuvissa? Tervetuloa hauskojen kuvien pariin =)

KIITOS Jatta ja Luna halloween herkuista- Nukkekotikokit kokkaa pikkuväelle löytyy tällä nimellä facebookista. Halloween herkut kaikkineen on tehty nimenomaan kakkutaikureille ja niiden pohjalta on luotu koko halloween seikkailu sylviankadulle. Oli hauska keksiä tarinaa ihanan herkullisten ja pelottavienkin herkkujen ympärille.  Kiitos vielä näistä herkuista <3
THANKS Cathy,  grandmasorginals.co.uk for sylvanian families halloween outfits. ( grandmasoriginals.co.uk/boutique.htm ) Cathy taituroi useamman halloween juhlijan asun.
KIITOS minipuuhastelua.com Nina aikoinaan messuilta ostetuista halloween karkkiämpäreistä. <3
Kiitos Aila.J luurangoista.


Sylvanian Families sarjassa ilmestyy joka syksy uusi halloween setti koska ulkomailla halloweenia juhlitaan suuremmissa merkeissä mitä Suomessa. Tämän vuoden 2018 Halloween setti näyttää tälläiseltä minitalon kera;

Tästä syystä halusin tänä vuonna saada tehtyä kunnon halloween tarinat jotta voisin esitellä vuosien aikana kerättyjä halloween settejä. Kiitos että olit Sylviankadun väen kanssa halloween juhlatunnelmissa!

OIKEIN IHANAA ALKANUTTA MARRASKUUTA!