Palmusunnuntai (2018)

-Ooko pakko viipoa jos ei haluu? Kasper Sammi veti perässään karvamatoa.
-Ei tietenkään ole, mutta eikö se ole kiva saada herkkuja? Iisa Sammi, isosisko koetti ehdottaa.
-Ei ole, en pue, en vilvo. Kasper oli järkähtämätön.

-Onhan sulla virpomisoksakin. Henri Sammi, isoveli huomautti vahtien kelkkaa jossa oli heidän kaikki tehdyt virpomisoksat.

-Ei, se on kaavamaton kiipeelyossa. Kasper vastasi.
-Vai kiipeilyoksa, joko karvamato osaa kiipeillä? Kissaksi pukeutunut Iisa kysyi.
-Tyymää, osaa kaavamato vaikka mitä. Kasper vastasi.

-Kato, se yppää. Kaavamato, yppää. Ja Kasper näytti miten karvamato hyppäsi.

-Joo, on se aika taitava karvamadoksi. Osaa kiipeillä. Henri tuumasi.
Sylviankadulla oli vilskettä. Tänään oli palmusunnuntai ja kylän lapset olivat monet virpomassa. Toiset olivat jo saaneet pääsiäiskorit täyteen herkkuja ja toiset olivat taas vasta aloittamassa urakkaansa niinkuin Sammin perheen lapset.

-Ens vuonna en enää pukeudu mihinkään. Jere Ajokoira ilmoitti. Hänestä tuntui ihan hölmöltä yläkoululaisena lähteä enää virpomaan.
-Älä viitti mököttää enää. Meillä on jo kori täynnä herkkuja. Enni sanoi.
-Ensi vuonna saat pyytää kavereitasi mukaan, mä en enää sitten tuu. Jere sanoi.

Enni huokaisi. Hän ainakin haluaisi käydä virpomassa niin kauan että olisi ihan aikuinen. Pääsiäismunia oli kiva saada virpoessa. Veli saisi jäädä sitten jatkossa yksinään kotiin, hän ainakin menisi vaikka yksinkin virpomaan.
Pensasnorsu perheen lapset olivat myös keskenään liikkumassa pitkin sylviankatua. Virpomisoksia oli vielä muutama jäljellä ja kelkassa oli herkkuja.
-Muistatteko viime vuonna ei ollut tähän aikaan enää lunta? Iiro Pensasnorsu muisteli.
-Silloin oli pääsiäinen myöhemmin, ei se ollut tähän aikaan. Nella sanoi.

Petja oli pukenut ylleen äidin vanhan esiliinan ja häneltä oli kaikki virpomisoksat jo loppu. Sitäkin ihanampia herkkuja löytyi korista.
-Elisa ja Ninni, tulkaas nyt reippaammin. Iiro hoputti pikkusiskojaan.

Ninni koetti ojentaa kättä ja tarttua suklaapupuun. Se näytti niin herkulliselta.
-Ninni, kotona vasta herkutellaan. Iiro sanoi. Mistäköhän isoveli omasi haukan katseen ja ajatusten lukemisen? Ninni pohti mielessään. Suklaa maistuisi niin hyvälle. Elisa kiiruhti ottamaan kaksois'siskoaan kiinni sillä hänkin halusi päästä äkkiä kotiin suklaata syömään.

Vilskettä riitti Pensasnorsu sisaruksillakin Palmusunnuntaina, oikein mukavaa palmusunnuntaita kaikille =) 

Kiitos Jatta ( facebookissa sivut ; nukkekotikokit kokkaa pikkuväelle) pääsiäisherkuista.

Pulkkamäessä

-Kyllä tätä lunta vielä riittää. Ilona Mäntyvaara tuumasi.

-Huomiseksi on luvattu jo plussa keliä, pitää saada pihasta lunta pois. On muuten ihan pöppörää koko piha. Sampo Mäntyvaara sanoi kolaten lunta.

-Äiti, voimmeko mennä ulos pulkkamäkeen Liinuksen ja Lauran kanssa? Arttu tuli kysymään vetäen Ellaa pulkassa. 

-Tottakai. Näkyvät naapuritkin kolaavan pihaa lumesta. Sampo huomasi naapurit samassa puuhassa. 

Kalle Kalasanta lapio pihassa Liinuksen kanssa. 

-Isä, luulen että tämä riittää minun osaltani. Liinus huomasi miten naapuri pihassa oli jo lapset valmiina pulkkamäkeen.

-Laura tulee varmasti kohta hakemaan sinua. Kalle sanoi ja pian Laura tulikin pulkan ja liukureiden kanssa sisältä.

-Ootko valmis jo? Laura kysyi veljeltään.

-Juu, juu. Mennään jo. Liinus löi lapion lumikasaan pystyyn ja lähti Lauran kanssa Artun ja Ellan seuraan. 

-Tulenko auttamaan? Iisa Kalasanta kysyi. Hän tiesi että jos lumia ei kasaisi sivuun ei aamulla pääsisi pihasta autolla mihinkään. 

-Tule vain, nopeammin tämä kaksin käy. Kalle sanoi ja he jäivät yhdessä lumitöihin.

Ystävykset olivat pääseet sillä välin pulkkamäkeen. Vielä riittäisi lunta mäen laskemiseen. 

-Vauhtia nyt Liinus, me mennään jo toista kertaa alas. Arttu ja Ella kiljuivat pulkan liukuessa hurjaa vauhtia alas mäkeä. 

-On teillä kova kiire. Liinus harmistui. Oli niin tylsää kiivetä pulkkamäki takaisin ylös ennenkuin pääsi laskemaan taas mäen alas. 

-Se on minun vuoro olla edessä. Ella sanoi heidän päästyään pulkkamäen alas. 

-Minä taidan ottaa seuraavaksi liukurin. Arttu päätti. Ylhäällä mäen päällä Laura lähti liukurin kanssa mäen laskuun ja Liinus otti hurjat alkuvauhdit pulkan kyydissä. 

-Liinus, otetaanko kisa? Kumpi laskee pulkalla pidemmälle? Arttu huudahti odottaen alhaalla Liinusta.

-Otetaan vaan. Liinus huusi ja laski hurjaa vauhtia alas. 

-Otetaan kisa tytöt vastaan pojat. Ella ehdotti.

-Sopii minulle. Laura vastasi. 

Liinus pääsi melkein mäen alas ja hupsista keikkaa pulkka keikahti hyppyrin nokalla nurin. 

-Auts, sattuiko? Laura kysyi kiiruhtaen veljensä luokse.

-Ei mitään hätää, kaikki hyvin. Liinus vain nauroi ja nousi lumesta ylös seisomaan.

-Sitten kisaamaan, me voitetaan teidät. Arttu sanoi tytöille. 

-Me niin voitetaan teidät. Ella sanoi ja molemmat asettuivat pulkkiin istumaan. 

-Valmiina lähtemään? Lasken kolmeen. Yksi, kaksi, kolme ja nyt. Liinus huusi ja ystävät lähtivät kilpaa laskemaan mäkea alas. 

-Lujempaa, mene pulkka lujempaa. Arttu huusi perämiehenä. 

-Vauhtia Ella, ohjaa pulkka menemään suoraan niin emme menetä vauhtia. Laura neuvoi.

Yllättäen poikien vauhtia alkoi hiipua.

-Ella, me mennään poikien ohi. Pojat hyytyy kohta. Laura kiljui innoissaan. 

Pojat ajautuivat mäen sivuun ja vauhti pysähtyi siihen. Tyttöjen pulkka oli ajautumassa samaan suuntaan. 

-Ohjaa pulkkaa Ella, ohjaa toiseen suuntaan. Muuten ollaan poikien kanssa tulla reunassa. Laura kiljui vielä kovempaa ja Ella yritti ohjata pulkkaa toiseen suuntaan. 

Ella saikin ohjattua pulkan ajautumassa sivuun ja he menivät pulkalla poikien ohitse.

-Me niin voitettiin tää, me niin voitettiin teidät. Ella kiljui.

-Tyttö voimaa! Tyttövoimaa! Laura kiljui takaisin ja he laskivat pulkalla pidemmälle kuin pojat.

-Se oli mahtavaa. Tytöt kiiruhtivat ottamaan poikia kiinni. 

-Teillä oli vaan tuuria mukana, me oltais kyllä voitettu teidät mutta oltiin liian reunassa. Liinus analysoi.

-Tää oli puhdas voitto. Laura tuumasi eikä pojat enää sanoneet mitään. Ystävykset kiipesivät takaisin pulkkamäkeen ja mäen lasku jatkui. 

Pulkat jäivät sivuun ja ystävykset laskivat välillä liukureilla mäkeä alas. 

Aikansa pulkkailtuaan oli aika lähteä takaisin kotiin.

-Mahtaako ensi viikolla päästä vielä pulkkamäkeen? Laura mietti ja laittoi kaikkien liukurit pulkkaan. 

-Toivottavasti. Ensi viikonloppuna olisi virpominen. Liinus sanoi.

-Aiotteko mennä virpomaan? Arttu kysyi.

-Ainakin naapureille. Laura vastasi.

-Siis meille, me tullaan sitten virpomaan teille. Ella sanoi. 

-Mennäänkö illalla vielä laskemaan mäkeä? Arttu kysyi.

-Mennään vaan. Nähdäänkö viideltä? Liinus ehdotti. 

-Sopii. Arttu vastasi ja niin ystävykset sopivat illaksi vielä uudelleen menevänsä pulkkailemaan. Mikäpäs talvella onkaan kivempaa kuin mennä laskemaan pulkalla mäkeä? 

Mukavaa sunnuntai päivää kaikille!

( Kiitos Niina.S, lapioista ja pulkista, ovat aivan ihanat. Niinan ihanuuksia löytyy facebookista nimellä: Ninnun tuunaukset, timantit, töhryt ja tarrat )