Juha odottelikin heitä jo mökin etupihalla.
Heta ja Jimi pääsivät pyörän kyydistä pois ja Heta kiiruhti heti tutkimaan uimarengasta.
-Nyt ei mennä uimaan Heta. Me olimme jo aamupäivällä. Mennäänkö hiekkalaatikolle? Juha ehdotti.
-Joo, memmää, Heta innostui.
-Mennään hetkeksi, sitten teidän pitää mennä päiväunille. Eveliina sanoi. He lähtivät kävellen lähellä olevalle hiekkalaatikolle.
-Katsokaa lapset, tuolla on orava. Juha näytti puuhun kipeävää oravaa lapsille.
-Mä,mä. Jimi yritti päästä oravan perään.
-Et sinä kulta pieni voi kiivetä puuhun. Orava on liian vikkelä. Eveliina sanoi.
-Katso Jimi, orava kiipeää noin korkealle. Juha nosti Jimin ylös katsomaan oravaa.
-Nyt se lähtee vielä ylemmäs. Eveliina näytti Hetalle.
-Oravat ovat niin vikkeliä. Juha sanoi ja he saapuivat hiekkalaatikolle. Jimi alkoi innoissaan tehdä hiekkakakkuja.
-Heta, älä mene tästä mihinkään. Ollaan nyt hiekkalaatikolla. Juha katsoi Hetan perään.
-Tonne, tonne. Heta näytti.
-Odotas tulen katsomaan mitä sinä siellä katsot. Juha lähti Hetan perään.
-Oi, siellä on jokun pupu. On varmaan tässä leikkiessä sinne tippunut. Juha huomasi mitä Heta yritti näyttää.
-Odotas, isä nostaa sen sieltä. Juha sanoi ja nosti pupun turvaan.
-Jospa minä vien tämän infoon, jos joku vaikka kaipaa unileluaan. Ettei vain tule itku illan tullen. Juha sanoi. Eveliina oli samaa mieltä, unilelut oli niin tärkeitä pienille lapsille.
-Mene vain, minä olen tässä sen aikaa lasten kanssa. Eveliina vastasi.
Hetakin tuli hiekkalaatikolle veljensä seuraan ja alkoi tutkia mailan kanssa hiekkaa.
Lasten leikkiessä aika unohtui ja pian Eveliina huomasi että Jimi alkoi väsähtää.
-Nyt kerätään lelut ja lähdetään Torpalle takaisin. Eveliina keräsi lelut kasaan ja lähti lasten kanssa Torpalle. Siellä Juha koetti saada radiota toimimaan,
-En kyllä tiedä mikä tässä on vikana. Hän pyöritti kanavia mutta mitään ei kuulunut.
-Minä sinua odotin hiekkalaatikolla. Eveliina sanoi.
- Jäin suustani kiinni infossa Keijon kanssa. Juha myönsi.
-Arvasin sen. Oletteko vielä menossa kalaan joku päivä? Eveliina sanoi.
-Juu, lauantaina ajateltiin mennä. Osaisikohan Keijo katsoa radiota? Juha mietti ja avasi Torpan oven. Hän oli Keijo Paimenen kanssa vanhoja kavereita.
Heta innostui samantien leikkimään legoilla.
-Heta, leiki nätisti. Äiti laittaa ensin Jimin nukkumaan ja sitten sinut. Eveliina sanoi.
Eveliina laittoi Jimin unipussiin ja lauloi unilaulua poika sylissään. Silmät lurpsahtelivat kiinni mutta Jimi sinnitteli hereillä.
-Taidat kaivata siskoasi unikaveriksi. Eveliina hymyili.
-Lämmitätkö Hetalle tilkan maitoa? Jos vaikka uni tulisi paremmin? Eveliina kysyi Juhalta.
-Tottakai, lämmitän heti. Juha vastasi.
Heta oli jo ehtinyt kaataa legolaatikon väärinpäin kun Eveliina haki hänetkin päiväunille.
-Tänne vain, unipussiin nukkumaan. Isä tuo kohta sinulle vähän maitoa. Eveliina sanoi.
-Täällä olisi maitopullosi. Juha sanoi ja ojensi Hetalle maitopullon.
Eikä aikaankaa kun kaksoset nukkuivat molemmat täydessä unessa päiväunia.
-Mitä jos minä käväisen Keijon luona tuon radion kanssa.. jos se saataisiin vaikka toimimaan. Juha ehdotti.
-Minä laitan sillä välin pyyhkeet valmiiksi ehtoon suihkussa käymistä varten. Saadaan lapset suihkutettua, ovat kuitenkin hikisiä päivän leikeistä. Eveliina sanoi.
-Tuonko kaupasta samalla jotain? Juha kysyi.
-Täällä on kaikkea. Ei tarvitse. Eveliina sanoi ja jäi laittamaan pyyhkeet ja shampoot valmiiksi.
( Suvicampingin tarinat jatkuvat seuraavassa tekstissä- tervetuloa lukemaan.
Tässä kohden pitää vielä kiittää kahta innokasta koululaista, Ellaa ja Ellaa kuvaus'avusta. Neitokaiset saivat otettua oravasta kuvat puussa kipeämässä täydellisesti- kiitos! )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti