-Koetetaan löytää jostain ne tonttukirjat sinulle. Sinisointu sanoi kun sai laitettua lyhtyyn valon valaisemaan vinttiä.
-Tuolla on kasa kirjoja. Minä menen katsomaan. Pyry-Petteri huomasi kirjakasan nokkakärryjen päällä.
-Nää olikin lehtiä mutta oli täällä Mestaritontun seikkailut. Voisinko minä olla Mestaritonttu? Pyry-Petteri kysyi.
-En ole koskaan kuullut että kukaan olisi mestaritonttu. Sinisointu vastasi.
-Mutta jos se olenkin minä? Tekisin täällä kaiken ja johtaisin pajalla lelujen tekemistä? Pyry-Petteri innostui.
Sinisointu kiipesi keinuhevosen selkään.
-Onko sinulla sellainen tunne? Eikös se ole kuitenkin satukirja? Sinisointu kysyi.
-Ei mulla ole sellaista tunnetta. Sitä paitsi lelumestari ajaisi minut varmasti pajalta pois. Sehän on hänen työtään. Pyry-Petteri luovutti.
-Katso Pyry-Petteri mitä noissa laatikoissa on? Tuolla takana on joku kirja, minä tarkistan sen. Sinisointu osoitti laatikko pinoa.
-Tää onkin vain lintujen ruokintaopas. Sinisointu totesi nähdessään kirjan kannen.
-Täällä on hiirenloukku. Pitää olla varovainen. Pyry-Petteri huomasi.
-Sitä se rapina sitten on jos täällä pienet hiiret vilistää öisin. Sinisointu sanoi.
-Mä katson nämä laatikot täältä. Pyry-Petteri sanoi ja kiipesi korokkeelle.
-Nää taitaa olla vaan joulukoristeita. Hän sanoi ja tarttui kultaiseen joulunauhaan kiinni.
-Varo Pyry-Petteri, se koko laatikko kaatuu. Sinisointu ehti huudahtaa ja koko laatikon sisältö tippui lattialle.
-Voi ei, Näissä muissakin on vaan koristeita. Ei täällä kyllä mitään tonttukirjoja ole. Pyry-Petteri sanoi.
-Muistikohan Hilppa ihan väärin? Sinisointu mietti ja alkoi keräämään joulukoristeita laatikkoon.
-Jos ne kirjat onkin tonttukoulussa? Pyry-Petteri mietti.
-Katso miten ihania joulukoristeita. Voitaisko me koristella tuo muovikuusi? Sinisointu ihasteli.
-Ei täällä sitä kukaan käy katsomassa. Koristellaan vaan. Pyry-Petteri innostui ja alkoi kierittämään nauhoja kuusen ympärille.
-Kyllä sitä kuusessa pitää olla pallot ja nauhat. Sinisointu otti korokkeen avukseen. Pyry-Petteri oli saanut latvatähden paikoilleen ja kiinnitti myös kuuseen lisää palloja.
Ja ennenkuin pienet tontut huomasivatkaan, oli koko vintti aivan mullin mallin sekaisin tavaroista.
-Mahtuisko sinne vielä pari palloa? Pyry-Petteri mietti.
-Mihin tää koriste viedään? Sopiskohan se alakertaan? Sinisointu tutkaili.
Samassa vintin ovi narahti auki ja ovelta kuului kissan naukaisu.
-Mitäs täällä oikein tapahtuu? Kuka tämän kaiken on sotkenut? Kuului tomera ääni.
-Wilhelmi, anteeksi. Me vaan.. Pyry-Petteri sanoi.
-Me etsittiin täältä vanhoja tonttukirjoja kun Hilppa sanoi että ne on täällä eikä ne ollutkaan ja sitten me haluttiinkin koristella tämä kuusi. Eihän kuusi voi olla ilman koristeita.. Sinisointu jatkoi Pyry-Petterin puhetta.
-Ja me ihan varmasti siivotaan meidän sotkut. Pyry-Petteri päätti puheen.
-Kuulkas nyt pikkuiset, kuusi näyttää hienolta mutta se oli tarkoitus viedä alakertaa. Nyt se onkin täällä koristeltuna. Teidän pitää siivota muut tavarat paikoilleen ja mihin te niitä tonttukirjoja tarvitsette? Wilhelmi kysyi.
-Siksi kun me etsitään niistä mun tonttutehtävää. Pyry-Petteri sanoi topakasti.
-Jaahas, pistäkääpäs nyt sitten siivoten niin pääsette tutkimaan niitä tonttukirjoja. Wilhelmi sanoi.
-Vinttitonttu, et sinä kuunnellut. Ei me löydetty niitä. Sinisointu sanoi ja silitti Wilhelmin Tiuku kissaa.
-Kyllä ne täällä on. Minä haen ne teille kun saatte siivottua. Wilhelmi vastasi.
-Jihuu Pyry-Petteri, nyt äkkiä siivoten. Sinisointu innostui.
-Nyt minä varmasti löydän tehtäväni. Pyry-Petteri huokaisi helpotuksesta ja alkoi yhdessä siivota Sinisoinnun kanssa sillä välin kun Wilhelmi alkoi hakea heille vanhat tonttukirjat säilöstä.
( KIITOS Teija.M, Kiitos Minna.M, Kiitos Liisa M-K, Kiitos Sanna.S, Kiitos Nina.A, Kiitos verkkokauppa Lahjakas, Kiitos Johanna.O, Kiitos Päivi.H, Kiitos Kouvolan nukkekotiharrastjat ja monet muut keiden nimeä en muista tässä erikseen mainita Suuri osa ihanuuksista on hankittuna nukkekotikirppikseltä tai nukkkekoti myyntitapahtumista. )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti