Palmusunnuntai

-Lapset, käydään keräämässä pajunoksia. Huomenna on palmusunnuntai. Penni Kastanja muistutti lapsiaan.
-Me tiedetään äiti. Koulussa kerrottiin virpomisesta. Renne vastasi.
-Mitä siitä kerrottiin? Penni kysyi.
-Niin että lapset käy virpomassa koristetuilla oksilla naapureille. Siinä toivotetaan onnea ja menestystä. Annetaan pajunoksa ja saadaan palkka. Renne kertoi.
-Ja lapset pukeutuu noidiksi. Moona sanoi.
-Löytyykö meiltä äiti noitavaatteita? Renne kysyi.
-Eiköhän me jotain keksitä. Penni vastasi ja perhe lähti hakemaan pajunkissaoksia pellon reunalta.

-Äiti. täällä on paljon oksia. Renne huomasi ja nappasi itselleen oksan.

-Odota Renne, minäkin otan sieltä oksia. Moona sanoi.

-Riittäisikö nämä? Damian Kastanja, perheen isä kysyi Penniltä.
-Eiköhän. Penni totesi.
-Lähdetäänkö mekin huomenna virpomaan? Damian ehdotti.
-Jospa nyt lapset vain lähtevät virpomaan, me varmasti saamme sitten maistiaiset lasten saaliista. Penni vastasi.

-Nyt sitten koristelemaan oksat, niin pääsette huomenna virpomaan. Penni sanoi lapsille.
-Joo, mennään. Etsi sinä äiti ne noitavaatteet. Renne sanoi ja perhe lähti kotiin koristelemaan pajunkissaoksia.

Palmusunnuntai koitti tuulisena ja harmaana päivänä. Se ei kuitenkaan virpojia haitannut lainkaan. Renne ja Moona keräsivät koriin koristelemansa pääsiäisoksat ja lähtivät kiertämään naapureille.

-Miten se värssy nyt menikään? Renne tuskaili.
-Kyllä sinä sen muistat. Virvon varvon tuoreeks terveeks tulevaks vuodeks. Sulle vitsa, mulle palkka. Moona muistutti.
Matkalla heitä tuli vastaan Lapukka perheen lapset.
-Me ollaan käyty jo monessa paikassa. Hiireläisiltä saatiin iso karkkipussi, siellä kannattaa käydä. Toni Lapukka kertoi.
-Meiltä on jo kaikki virpomisoksat loppu. Iida jatkoi.
-Mennäänkö vielä virpomaan? Tiina kysyi.
-Ei mennä, lähdetään kotiin seuraavaksi, Iida sanoi pikkusiskolleen. Tiina oli ensimmäistä kertaa virpomassa isompien mukana.

-Niin, katsokaa millainen saalis meillä on. Toni näytti koriaan.

-Ihan hirveesti karkkeja. Renne huokasi.
-Mennään jo virpomaan. Moonakin halusi saada korin täyteen herkkuja oksien sijaan.
Ennen kuin he pääsivät Hiireläisten ovelle heitä vastaan tuli toinen pääsiäisasuihin pukeutunut noitajoukko.
-Aleksanteri, oletteko käyneet monessa paikassa? Renne kysyi luokkakaveriltaan.
-Ollaan, on meillä vielä muutama oksa jäljellä. Aleksanteri vastasi,
-Aleksanteri, älä vielä syö niitä herkkuja. Annariikka komensi veljeään.
-Kyllä mä voin yhden suklaamunan syödä matkalla. Aleksanteri sanoi ja alkoi kuoria suklaamunaa.

-Jaetaan herkut vasta kotona. Annariikka sanoi.
Sisu Isokauris oli saanut ylleen kananasun ja hän koetti muistaa virpomislorua.
-Viivon, vaavon, uudeks vuoeks, sulle palkka, mulle vitsa. Hän yritti muistaa lorua ja heilutti virpomisoksaa.

-Se meni hienosti Sisu. Annariikka kehui pikkuveljeään. Eihän pieniltä voinut odottaa että he muistaisivat lorut alusta loppuun, niin äiti oli sanonut kun Sisu oli kotonakin lorua harjoitellut.
-Sinulla on Sisu hieno asu. Moona kehui.
-Kiitti. Sisu sanoi.
-Mennään jo Moona. Minäkin haluan saada herkkuja. Renne sanoi ja niin sisarukset lähtivät jatkamaan virpomista Sylviankadun asukkaille.


            OIKEIN HYVÄÄ PALMUSUNNUNTAITA 2017 KAIKILLE !!!!!!

Kiitos Jatta T. pääsiäisherkuista ja kiitos Teija V, hartiahuiveista.