-Minulla on lämmin viltti jaloille, kahvia ja eväitä riittää. Joulupukki vastasi.
Reki oli lastattu täyteen lahjasäkkejä. Joulupukin oli aika lähteä viemään joululahjoja kaikille lapsille.
-Muista nyt pitää viltti jalkojen päällä, ettet sitten vain vilustu. Joulumuori vielä muistutti.
-Sinä pidät minusta niin hyvää huolta joka vuosi muoriseni. Joulupukki hymyili. Hän oli jo monen monta vuotta vienyt lahjoja lapsille ja jokaisena vuotena muori oli häntä aina saattamassa matkalle.
-Tuisku vielä tuo Petteri punakuonon porokulkueeseen. Hän totesi muorille. Muut porot olivat jo valmiina lähtemään.
-Muista Petteri että johdat taas joukkoja samaan tahtiin kuin joka vuosi. Tallitonttu Tuisku jutteli Petterille. Petteri kuopsutti maata myöntävästi.
-Oletteko valmiina Myötätuuli, Kipinä, Veitikka ja Loikkajalka? Tuisku kysyi muilta poroilta kiinnitäen Petteriä kulkueeseen.
-Taitaa olla minun joukkoni valmiina lähtöön. Joulupukki tuumasi muorille.
-Joulupukki, joulupukki. Täällä olisi vielä yksi lelusäkki. Lelumestari tonttu kiiruhti paikalle.
-Miten se nyt sinne lelupajalle saattoi jäädä? Joulumuori ihmetteli.
-Kuules muori.. Minulla taitaa olla täällä reessä vähän ylimääräistä mukana. Joulupukki tuumasi.
-Kuinkas niin? Joulumuori ihmetteli.
-Tulehan pikkuinen tonttu sieltä esiin. Joulupukki totesi.
Pyry-Petteri tuli reestä joulusäkkien takaa esille.
-Pyry-Petteri, mitä sinä siellä teet? Joulumuori ihmetteli.
-No kun, no kun.. Pyry-Petteri aloitti.
-Kerrohan poika ihan alusta asti kaikki. Joulupukki pyysi.
- Minä pistin joulusäkin lelupajalla piiloon että voisin tulla itse säkin tilalle ja sinun matkaasi viemään lahjoja lapsille. Minä kirjoitin sinulle kirjeenkin mutta sinä et sitä huomannut. Minä vain halusin löytää oman tonttutehtäväni kun kaikki muut ovat ihan oikeita tonttuja. Pyry-Petteri kertoi surkeana.
-Voi sinua mutta sinähän olet oikea tonttu. Joulumuori lohdutti.
-Minä en tiedä mikä on minun tonttutehtäväni. Pyry-Petteri parahti.
-Pyry-Petteri, minä luin sinun kirjeesi ja minä tiesin että sinä kiipeät tänään rekeen. Siksi minulla on täällä reessä ollut koko ajan sinun joululahjasi. Joulupukki sanoi ja ojensi lahjan Pyry-Petterille.
-Minulleko joululahja? Pyry-Petteri kysyi hämmästyneenä.
-Kyllä, sinulle. Joulupukki sanoi ja ojensi lahjapaketin.
-Tulehan nyt sieltä poika että Joulupukki pääsee lähtemään matkaan. Lelumestari hoputti. Pyry-Petteri kiipesi reestä pois Joulumuorin, Tuiskun ja Lelumestarin seuraan.
Joulupukki istuutui rekeen ja heilautti ohjaksia.
-Kipinä, Loikkajalka, Veitikka ja Myötätuuli valmiina. Petteri Punakuono, nyt lähdetään. Hän huudahti ja porojoukko lähti liikkeelle.
Reen lähtiessä liikkeelle Petteri Punakuonon nenän pää alkoi loistaa ja se tulisi valaisemaan koko heidän matkansa.
-Hyvää matkaa Joulupukki. Pyry-Petteri heilutti joulupukille ja niin joulupukki lähti viemään lahjoja kaikille maan lapsille porokulkueen kanssa.
-Pyry-Petteri, sopiiko että seuraavalla kerralla jätät lahjasäkit paikoilleen. Lelumestari sanoi.
-Anteeksi Lelumestari, en keksinyt mitään muuta. Pyry-Petteri pyysi anteeksi.
-Avaahan nyt lahjasi. Joulumuori sanoi.
-Ai niin. Pyry-Petteri sanoi ja alkoi avaamaan joululahjaa.
-Ei voi olla totta, ei voi olla totta. Pyry-Petteri hihkaisi innoissaan.
-Ihan oikea tonttupuku, minusta tulee ihan oikea tonttu. Hän huudahti innoissaan ja hyppi tasajalkaa.
-Menehän nyt laittamaan tonttupukusi päälle. Joulumuori kehoitti ja Pyry-Petteri kiiruhti sisälle vaihtamaan vaatteet.
-Joulumuori, sinäkin tiesit tästä? Lelumestari kysyi.
-Tietenkin. Voi sitä Pyry-Petteriä kun hän oli niin suruissaan. Joulumuori huokasi.
-Mitä Pyry-Petteri tarkoitti tonttutehtävällään? Tuisku kysyi.
-Eikö hän tiennyt tonttutehtäväänsä? Lelumestari kysyi.
-Niin hänestä tuntui vaikka tonttutehtävä on ollut koko ajan hänen edessään. Joulumuori hymyili.
-Mikä on Pyry-Petterin tonttutehtävä? Tuisku kysyi sillä hän oli muutaman kerran nähnyt Pyry-Petterin etsimässä tonttutehtäväänsä.
-Sitä teidän pitää kysyä Pyry-Petteriltä itseltään. Joulumuori hymyili ja lähti sisälle tekemään ruokavalmisteluja. Tämän päivän jälkeen alkaisi myös heillä tontuilla joulun viettäminen.
Pyry-Petteri puki tonttuasun yllensä ja katsoi vaatetustaan.
-Ei voi olla totta, ei voi olla totta. Hän hihkaisi.
-Minä tiedän, minä tiedän. Minä tiedän mikä on minun tonttutehtäväni. Hän kiljui innoissaan.
-Minä olen Joulupukin apulainen, tonttu salainen, ihan oikea Joulutonttu. Joulupukin tärkein alainen. Pyry-Petteri oli aivan innoissaan. Hän muisti että hänellä oli nyt vasta alkamassa tonttutehtävien opiskeleminen. Pikkuisista tontuista tulisi aikanaan oppi-ikäisiä tonttuopiskelijoita, sitten tehtävätonttuja ja aikoinaan ylitonttuja ja vielä hän saisi olla joskus senioritonttukin.
Pyry-Petterin matka Sylviatunturilla on vasta alkamassa ja vielä olisi paljon edessä tonttu tehtäviä. Millaisiin seikkailuihin Pyry-Petteri ensi vuonna pääsee, se selviää ensi joulukuussa sillä onhan Sylviatunturilla monen monta tonttua. Oletko päässyt jo tutustumaan heihin kaikkiin ja suuren suureen joulutaloon? Siellä häärää monta punanuttuista tonttua ja heistä tulet vielä kuulemaan lisää =)
Oikein hyvää joulua ja hyvää uutta vuotta 2018!
Uuden vuoden tervehdys blogin esittely sivuilla: https://sylviankatuasukkaat.blogspot.fi/2017/12/vuosi-2017-kiitos-blogin-lukijoille.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti