-Mä en kyllä tiedä miksi Runebergin päivää vietetään. Osku Tammihiiri totesi.
-Eikö opettaja tänään kysynyt miksi liputetaan? Mari kysyi veljeltään. Koko perhe odotti innoissaan äidin valmistamia leivoksia. Enää puuttui kuorrutukset.
-Meillä ainakin kysyttiin ja mä osasin vastata. Riku kertoi.
-Mitä sä vastasit? Mari epäili veljensä tietämystä.
-Että tänään on tää runebergin torttu päivä. Riku vastasi.
-Höhlä, se on vaan tämän päivä perinne. Mari totesi.
-Kerro sitten kun kerran itse tiedät paremmin. Riku kiukustui.
-Tänään on Suomenruotsalaisen runoilijan Johan Ludvig Runebergin päivä. Suomenruotsalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkkipäivä. Ja tapana on syönä runebergin torttuja. Mari tiesi kertoa.
-Vai niin. Ja mitäköhän se Johan mikälie Runeberg on sitten tehnyt? Riku kysyi ja oli jo napannut ensimmäisen syötäväksi.
-Oikeesti, eikö teidän opettaja kertonut? Mari ihmetteli.
-Kertoi ihan varmasti, Riku on taas nukkunut tunnilla. Osku totesi pöydän äärestä. Mari otti valmiin leivoksen syötäväkseen.
-Runeberg oli runoilija joka kirjoitti esimerkiksi Vänrikki Stoolin tarinat. Mari selitti Rikulle.
-Joo, joo. Mä muistan nyt tän ihan varmasti ensi vuonna. Riku totesi. Hänestä koko päivässä oli parasta leivokset vadelmahillolla ja sokerikuorrutteella.
-Miltäs Eini maistuu? Pasi kysyi syöttätuolissa istuvalta Einiltä. Eini oli syönyt leivoksesta hilloa ja kuorrutetta Muutoin leivos alkoi uhkaavasti vain murentua pitkin pöytää.
-Eini ei taida tälläisestä herkusta vielä välittää. Riitta Tammihiiri hymähti perheen nuorimmaisen lapsen syömistä. Hän oli pursottamassa sokerikuorrutetta viimeisten runebergin torttujen päälle. Saatuaan kuorrutuksen valmiiksi oli kaikki runebergin tortut valmiina.
-Äiti, nää on kyllä tässä päivässä kaikkein parasta. Osku sanoi ihastellen leivoksia.
-Mä oon samaa mieltä. Riku sanoi.
Oikein hyvää Runebergin päivää kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti