-Hei kuuraparta, lumiukko valkoinen, mustahampainen, nenä keltainen, teimme porkkanasta sen. Lapset lauloivat ulkona tuttua joululaulua.
-Hei kuuraparta, talvipakkasilla on vielä voimaton, lämpö auringon, siis on aika karkelon. Riitta jatkoi laulua tullessaan ulos.
-Äiti, hae se hattukin. Riku huusi,
-Ai niin, minä haen. Riitta palasi takaisin sisälle.
-Saat tästä vanhan silinterin päähän paljaaseen. Se on kai hattu taikurin pois täältä muuttaneen. Hän jatkoi hyräilyä.
Osku pyöritteli omaa palloa lumiukon vartaloksi.
Riku ja Mari olivat jo saaneet tehtyä isomman lumipallon.
-Viedään tämä pohjaksi. Riku päätti.
-Osku, tuo sinunkin pallosi tänne. Mari pyysi.
Yhteistuumin he kasasivat lumiukkoa. Lumiukko sai porkkananenän, tikkukädet ja punaisen kaulahuivin.
-Äiti, laita sinä hattu ja silmät. Mari pyysi.
-Me tehdään vielä toinen lumiukko. Täältä tulee uusi pallo. Osku pyöritti jo uuden pallon.
-Kylläpäs näyttää kivalta lumiukolta. Riku tuumasi.
-Hei Kuuraparta, nytpä jotain tapahtuu. Täynnä elämää aivan onkin jää- lumiukko naurusuu. Riitta lauloi laulun loppuun.
-Äiti on ihan oikeassa. Vielä naurusuu niin on valmista. Mari sanoi ja lähti etsimään pieniä kiviä. Riitta lähti sisälle hakemaan kameraa kuvausta varten ja Pasi toi lumikolan takapihalle.
-Ei sitä tiedä josko vaikka kolaavat illan tullen takapihan. Pasi tuumasi pojille.
-Ei varmaan isä niin tapahdu. Riku sanoi.
Toinenkin lumiukko saatiin kasattua ja Mari laittoi molemmille naurusuut.
-Kyllä nyt kelpaa, meillä on hienot lumiukot. Osku ihasteli.
-Minä alan nyt kolaamaan lunta, luulee isä että ovat lumiukot olleet hommissa. Riku sanoi ja päätti kolata takapihankin lunta kasoihin.
Touhua riitti pitkään ulkona eikä sitä koskaan tiedä mitä lumiukot tekevät kun ilta pimenee eikä pihalle enää näy. Voivat olla vaikka lunta kolaamassa =)
Mukavaa alkanutta uutta vuotta 2018 kaikille lukijoille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti