Joulun aikaan haudalla käynti on osa joulua, kynttilät loistavat kirkkaina koko joulun ajan hautausmaalla.
Pasi Tammihiiri oli päättänyt käydä viemässä kranssin isänsä haudalle.
Hautausmaalle oli jo tuotu kynttilöitä palamaan. Pasi puhdisti haudan lumesta ja asetti kranssin haudalle.
-Sinä ajattelit samoin kuin minäkin. Marja-Leena sanoi pojalleen.
-Äiti, sinäkin tulit. Pasi sanoi.
-Ajattelin tuoda kynttilän tänään vaikka tulemme sitten joulunakin. Marja-Leena sanoi.
-Minäkin halusin tulla rauhassa käymään täällä. Isän poismenosta on monta monta vuotta enkä oikein muista aikaa isän kanssa. Pasi sanoi.
-Tiedän, sinä olit silloin niin pieni lapsi kun Rikhard sairastui ja kuoli. Olisit tarvinnut enemmän yhteisiä vuosia isäsi kanssa. Marja-Leena sanoi.
-Ihan hyvin me pärjäsimme kahdestaan. Pasi lohdutti äitiään. Hän tiesi että Marja-Leena oli koettanut olla niin äiti kuin isä koko hänen lapsuuden, nuoruuden kuin aikuisiän.
-Sepi olisi tulossa jouluna mukanani syömään jouluruokaa. Sopiiko se sinulle? Marja-Leena kysyi.
-Sepi on mukava mies, kyllä se sopii. Onkin jo korkea aika että olet onnellinen. Pasi sanoi.
-Voi Pasi, kyllä minä olen ollut onnellinen ennen Sepiäkin. Älä sinä sellaisia murehdi. Marja-Leena sanoi.
-Kyllä sinä tiedät mitä tarkoitan äiti, olet aina ollut niin yksin.. Pasi aloitti.
-Pasi, ei sinun tarvitse huolehtia minusta. Kaikki on hvyin. Olen elänyt hyvää elämää huolimatta siitä että aika Rikhardin kanssa jäi aivan liian lyhyeksi. Marja-Leena vastasi pojalleen.
-Tiedän. Pasi sanoi.
-Sitä paitsi, onhan minulle vilskettä ja vilinää elämässä kiitos sinun ja Riitan. Marja-Leena hymyili.
Pasi hymyili takaisin äidilleen. Hänellä oli Riitan kanssa kolme lasta ja Marja-Leena oli ollut mummi jo useamman vuoden ajan.
-Täällä näyttää kauniilta. Pasi sanoi. Kynttilöitä paloi siellä täällä.
-Jouluaattona tämä on kuin kynttilämeri. Yhdessä loistossaan. Monet tulevat hetkeksi muistelemaa poisnukkuneita. Marja-Leena sanoi ja laittoi kynttilän haudalle.
-Minä jään vielä hetkeksi tänne ja sytytän kynttiläsi. Pasi sanoi.
-Nähdään myöhemmin. Marja-Leena sanoi ja Pasi jäi isänsä haudalle vielä hetkeksi.
(Muille maille haudattujen muistoksi, ikävä on suuri <3 ) Tänä jouluna syttyy jälleen tuhannet kynttilät hautausmaalla. Kiitos Minja kynttilätuikuista, Aila kranssista )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti