keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Takatalvi

Pääsiäisen jälkeen olikin yllätystä kerrakseen kun Sylviankylään oli saapunut takatalvi. Maa oli lumen peitossa ja osittain sulaneiden lumikinosten päälle oli kasautunut uutta lunta. Ilma oli mitä talvisin.



Anu Vanharoosa, sylvian kadun kukkakauppias mietti tulevan kevään kukkatilauksia.
-Pian pitää olla multavarastot täynnä ja siemenpusseja jotta väki pääsee istuttamaan kukkasia. Anu jutteli miehelleen Mikalle.


-Teetkö tukkuun tilauksen? Voin sitten hakea kaupungista kaiken mitä tarvitset. Mika sanoi.
-Pitää vielä katsoa viime vuoden menekki, niin arvioin siitä sitten tilattavan määrän tuotteita. Anu sanoi.
-Katso kuinka upealta maisemat näyttää. Mika katseli kauemmas koivujen luokse.


-Kevät aurinko kyllä pian sulattaa nämä lumet. Nyt on päivisin jo niin lämmintä. Anu sanoi.
Iines ja Sepeteus laskivat mäkeä alas.
-Kivaa kun tuli uutta lunta. Sepeteus sanoi ja lähti laskemaan mäkeä alas. Iines lähti innoissaan hänen peräänsä.


-Varo, mä saan sut kohta kiinni. Iines kiljahti.


-Ehdimpä alta pois. Sepeteus nousi ylös juuri kun Iines pääsi mäen alas.


-Nauttikaa nyt näistä lumista vielä hetki. Voi olla että tämän jälkeen ei juuri lunta sada. Mika sanoi lapsilleen.
-Leikitäänkö lumisotaa? Sepeteus ehdotti.
-Joo. Iines heitti pehmeää lunta veljensä niskaan.
-Täältä tulee samalla mitalla. Sepeteus sanoi ja kohta molemmat olivat lumessa.


Aikansa leikkityään lapset kiipesivät mäelle vanhempiensa luokse.
-Mitä me nyt tehdään? Sepeteus kysyi.


-Vieläkö onnistutte tekemään lumiukon? Anu kysyi.
-Kokeillaan. Molemmat lapset koettivat saada lumipalloja tehtyä.
-Tää on liian kevyttä lunta. Iines sanoi.
-Mä saan tästä jotain tehtyä. Sepeteus sanoi ja he jäivät tekemään lumiukkoa pihalle.






Raitalan perheen kotipihassa Senja ja Taavetti olivat innoissaan.
-Mitä mä sanoin, mitä mä sanoin. Taavetti tuumasi.
-Sä olit oikeessa. Ei vielä tarvinnut laittaa talvileluja pois, tuli takatalvi. Senja vastasi veljelleen.


-Nyt paistaa aurinko eikä oo pakkasia, niin kyllä tää lumi pian sulaa pois. Taavetti sanoi.
-Voihan sitä tulla lisää vielä. Senja koetti lohduttaa.
-Jos yöllä on pkkasta niin lumi pysyy vielä hetken. Taavetti sanoi.


-Mennään tonne, tuolla on ihan valkoista lunta eikä kukaan oo kävellyt siellä. Mennään tekemään jalanjälkiä. Senja näytti edessäpäin olevaa maata.
-Kumpi on nopeempaa siellä? Taavetti kysyi ja molemmat juoksivat hangelle.
-Kato meidän jalanjälkiä. Senja näytti.
-Mä pompin niin tulee isompia jälkiä. Taavetti alkoi hyppiä lumessa.
-Mäkin hypin. Senja sanoi ja niin molemmat hyppivät lumessa innoissaan.






Nautitaan vielä hetki lumesta, sillä kevät kolkuttelee jo kovasti ovia. Aurinko paistaa ja lumet sulavat pikku hiljaa pois. Pakkaset ovat väistymässä lämpöasteiden saapuessa... Pian on Sylviankylässäkin kevät!








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti