Elämää pienoiskoossa näyttely 2016 osa.1

Sepi Hiireläinen oli lähtenyt jo aamutuimaan junalla kohti Tamperetta. Siellä oli Nukkekotiyhdistyksen 25-vuotisjuhla näyttely " ELÄMÄÄ PIENOISKOOSSA".
Marja-Leena Tammihiiri, Sepin kihlattu ei tällä kertaa halunnut lähteä mukaan kun hänen miniänsä oli lähiaikoina saamassa vauvan. Marja-Leena oli lupautunut pitämään huolta perheen koululaisista vauvan syntymisen ajan.
-Sieltä on niin pitkä matka takaisin. Haluan olla valmiina avuksi jos synnytys käynnistyy. Marja-Leena tuumasi Sepille.
-Tietenkin. Ethän pahastu jos minä käyn siellä kuvaamassa? Sepi kysyi.
-En tietenkään. Marja-Leena vastasi ja niin Sepi lähti yksinään tällä kertaa matkaan.

Väkimäärä oli aikamoinen. Toikohan täällä suunnalla oleva hiihtoloma vielä lisää väkeä paikalle? Sepi mietiskeli.
-Vain mielikuvitus on rajana. Sepi lueskeli näyttelytilan seinältä ja katseli upeita taidon näytteitä.

Nukkekoti yhdistyksen näyttelyssä oli kahdessa eri koossa rintamamiestaloja, 1:12 ja 1:18. Sepi kiersi ensin katsomassa 1:12 taloja. .

Taloja oli välillä vaikea kuvat kun talot oli suojattu plekseillä. Kuvatessa pleksi heijasti aika lailla.
-Ei se mitään haittaa. Sepi tuumasi ja koetti saada otettua kuvia siitä huolimatta. Näyttelytilan keskeisellä paikalla oli kolme jäsenten yhdessä rakentamaa kerrostaloa.

Sepi kiersi ihastelemassa talojen asuntoja, oli yksiötä ja kaksiota ja kerrostalojen pohjakerroksessa kivijalka liikkeitä.

-Kylläpäs heijastaa kuvia ottaessa. Sepi tuumasi. Jospa tuolla rintamiestaloista saisi parempia kuvia. Hän jatkoi jonottamaan 1:18 rintamiestalojen esittelyyn. Sen verran oli jonoa että sai odotella omaa vuoroa kun jono eteni hitaasti kaikkien ihastellessa satoja yksityiskohtia taloista.