-Katsokaas miten hienosti toteutettuja töitä. Kuului toinen ääni.
-Hmmm... Kamera. Minä otankin tämän. Mitenkähän tämä oikein toimii? Pienen pieni tonttupoika päätti.
-Tuosta varmaan painetaan. Hän kokeili jotain nappulaa ja salama valo välähti.
-Minä taidankin mennä ottamaan kuvia. Muut saavat katsoa näyttelytöitä. Veli-Vauhdikas päätti ja lähti kiertämään Suuri Snadin nukkekotialuetta kamera kädessä.
-Täällä onkin väkeä. Hän katseli samalla ympärilleen.
-Toivottavasti nämä kuvat onnistuvat. Veli-Vauhdikas tuumasi innoissaan.
-Oi, miten hienoja sarvia. Veli-Vauhdikas kiiruhti pöydän äärestä toisen luokse.
-Tuolla on nakkeja myynnissä, voisinkohan ostaa yhden nakin? Veli-Vauhdikas ihasteli.
-Veli-Vauhdikas, mitä sinä oikein teet? Kuului tomera ääni hänen selän takaa.
-Anteeksi Lelumestari. Minä vain innostuin. Halusin mennä ottamaan kuvia ja te jätitte kameran siihen paikoilleen. Veli-Vauhdikas alkoi vuolaasti selittää.
-Meidän piti mennä kaikkien yhdessä, miksi sinulla on niin kova hoppu? Lelumestari kysyi.
-No kun ette te kuitenkaan olisi minun antaneet ottaa kuvia. Veli-Vauhdikas sanoi pää alaspäin painuneena.
-Kyllä tällä kameralla saa ottaa kaikki kuvia. Katsotaanpas näitä sinun kuvia. Lelumestari katsoi kameraa.
-Veli-Vauhdikas, ensin pitää kuvatessa tarkentaa ja sitten painaa nappula pohjaan asti. Lelumestari opasti.
-Saanko vielä kokeilla? Veli-Vauhdikas pyysi kameraa.
-Tottakai. Lelumestari ojensi kameran.
Veli-Vauhdikas otti vielä muutaman kuvan.
-Nyt onnistui, katsos tätäkin. Lelumestari näytti kuvaa.
-Siitä tuli hyvä kuva. Veli-Vauhdikas hymyili.
-Kyllä. Palataanko nyt muiden luokse? Ihmettelevät minne olet kadonnut. Lelumestari sanoi.
-Mennään vain. Veli-Vauhdikas sanoi ja he palasivat muiden Sylviantunturin väen luokse.
Sylviantunturilta oli lähtenyt Suureen Snadiin Joulupukki, Joulumuori, Lelumestari, Lahjakas, Veli-Vauhdikas ja Lumiunelma.
-Kierrelläänkö vähän joukoissa ettei kukaan liikkuisi täällä yksinään? Joulumuori ehdotti.
-Mahtavatko täällä kävijät edes vielä tietää että me tontutkin olemme lähteneet jo liikkeelle? Lahjakas mietti.
-Mennäänkö me muori katsomaan mitä täältä löytyy? Nuoret tuskin haluavat meidän vanhusten perässä kulkea. Joulupukki kysyi.
-Mennään vain. Joulumuori vastasi ja he lähtivät yhdessä kiertelemään.
-Jokos teillä ollaan työn touhussa? Joulupukki kysyi ystäviltään.
-Onhan tässä jo pikku hiljaa työt lisääntyneet. Eräs tontuista vastasi.
-Katsos pukki tänne. Muori kuiskasi. Joulupukki kääntyi katsomaan.
-Mitä minun vanhat silmät näkevätkään? Joulupukki purskahti nauruun.
-Eikös tuo nyt ole vähän hassua? Joulumuori ihmetteli.
-Maailma menee eteenpäin. Emme me ehdi joka paikkaan ja kaikki haluaisivat Joulupukin nähdä. Nuohan ovat hauska keksintö. Joulupukki sanoi.
-Onhan se niin. Joulumuori tuumasi ja kävi tuvan puolella pyytämässä rouvilta leipäreseptin.
-Tätä kokeillaankin jouluna. Hän päätti.
Joulupukki huomasi että saunakin oli lämmitettynä.
-Nyt on parasta viedä muori sivummalle. Ihmettelee vielä tyystin että saunakin on tänne tuotu. Joulupukki sanoi ja tarttui muorin kädestä kiinni.
-Mennääs tuonne toiseen suuntaan. Hän sanoi ja he lähtivät toiseen suuntaan.
Lelumestari oli lähtenyt tutkimaan löytäisikö hän uusia ideoita joululahjoihin.
-Makkaraa täällä on tarjolla ja juustokiekkoja. Hyvä että Lahjakas vei pienemmät leikkimään. Olisimme saaneet ostaa kasan makkaraa meidän herkkusuille. Lelumestari sanoi muistaen Veli-Vauhdikkaan pitävät makkarasta.
-Ompas täällä vaikka mitä ruokaherkkuja myynnissä. Missäs niitä lasten leluja olisi? Lelumestari etsiskeli ja puikkelehti mitä hienompien ruokatarjottimien välistä.
-Kyllä täällä väkeä riittää. Hän katseli ympärillleen ja huomasi Lahjakkaan pikkuisten tonttujen kanssa.
-Lelumestari, lelut ovat tuolla toisella puolella. Lahjakas sanoi.
-Siellä on vanhoja leluja. Lumiunelma kertoi.
-Minä menen sinne sitten, ei tämä ruokapuoli taida olla minun juttuni. Lelumestari kiitti avusta ja lähti messuhallin toiselle reunustalle etsimään leluja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti