Henkan hampurilaiset

-Pojat, mitäs te teette? Kysyin kun näin kahden koululaispojan kiinnittävän mainostauluun mainoksen ja jakavan ilmoituksia.

-Henkan hampurilaiset on juuri avattu, se on uusi kylän hampurilaispaikka. Tässä sinulle avajaisesite. Tervetuloa! Toinen pojista esitteli jakamiaan lehtisiä.
-Me ollaan koko aamu kierrelty näitä jakamassa pitkin kylää. Toinen pojista kertoi.
-Pitääkin mennä katsomaan, kiitos tästä pojat ja mukavaa esitteiden jakamista. Sanoin ja päätin lähteä katsomaan miltä kylän uusi ravintola näytti.

Astellessani lähemmäs näinkin jo ihmisiä herkuttelemassa ravintolassa. Donna Lammas oli pöydän ääressä ja perhe Ruskeapupu oli myös saapunut koko perheen voimin syömään.

Ja mitä näinkään, ravintolassa oli vielä oma autokaista. Hunajakettusen perheen väkeä oli ostamassa ruokaa autokaistalla ja heillä oli vielä aivan tuliterä uusi auto lastenistuimineen. Uusia minulle tuntemattomia kyläläisiäkin näytti saapuneen ravintolaan.

 

Henkan hampurilaiset ravintolan omisti Henkka Huahua vaimonsa Dooriksen kanssa. Henkka ojentelikin rouva Hunajakettuselle hänen ostoksiaan noutoluukusta. -Vallan kätevää tuollainen autokaista, ajattelin kun rouva Hunajakettunen jatkoi matkaansa lastensa kanssa autollaan.

 -Sepi Hiireläinen, tulitkos syömään? Tuomas ruskea pupu kysyi pöydän äärestä jatkaen:
-Tuolla seinällä näet ravintolan suosituksia.

-Ajattelin jotain syödä, katsotaan mitä on tarjolla. Totesin ovelta mainoslappuseni kanssa.
-Pojat tuolla jakoivat innokkaasti näitä, en olisi muuten tiennytkään mitään avajaisista.
-Kyllä siitä oli paikallislehdessä ilmoitus että tänään on avajaiset, mutta mistäpä sinä sitä olisit voinut tietää kun täällä vasta olet niin hetkisen ollut.  Toinen pojista taisi olla Henkan poika Pauli Huahua ja toinen hänen kaverinsa Jesse. Tuomas sanoi.

-Saitteko syötyä jo? Kysyin
-Maha tuli täyteen, kyllä nyt kelpaa. Riina vastasi.
-Ei muuta kuin perhe raidakkaan taakse jonon jatkeeksi niin saat sinäkin syötävää. Emilia sanoi. Hänkin oli näköjään vapaalla tänään.
-Kyllä. pitää mennä katsomaan mitä herkkuja löytyy. Sanoin ja katsoin ovelta olivatko perhe Raidakas jo tehneet tilauksensa.

Kyllä siellä näytti jo ateria olevan tarjottimella. Ei muuta kuin sisälle ravintolaan vaihtamaan kuulumisia uuden ravintolan omistajien kanssa.

 -Tervetuloa Henkan ravintolaan, mitä saisi olla? Dooris Fifi kysyi.
-Ottaisin vaikka juoman ja hampurilaisen. Vastasin.
-Kiitoksia, se tekee 2,40 kolikkoa. Dooris sanoi näpytellen kassaa,
-Tuossa ole hyvä. Voin ottaa juoman tähän samantien juotavaksi. Sanoin ja näin miten Henkka kiiruhti herkkupussin kanssa ulos.
-Hän vie vain lapsille purtavaa, ovat tulossa kyläraitilta. Jakoivat siellä meidän mainoksia. Dooris sanoi
-Näinkin heidät, en muutoin olisi tiennyt avajaisista. Sanoin hörpäten kylmää juotavaa.
-Mainoksista oli siis heti hyötyä. Dooris iloitsi ja katseli ulos.

Koululaiset olivat istumassa pöydän ääressä viimeisten mainosten kanssa.
-En jaksa enää isä. Ihan kaikkialle vietiin mainoksia ja nämä vielä jäivät. Pauli selitti.
-Nyt on kova nälkä. Elina, Henkan tytär totesi. Hän oli myös ollut jakamassa toisessa suunnassa mainoksia.
-Toinkin teille herkkuja. Henkka aloitti
-Isä, me halutaan ihan koko ateria. Ei pelkkiä hampurilaisia. Pauli sanoi nähdessään isän kädessä hampurilaispussin.
-Henkka, anna lasten syödä kunnolla. Tämä herra täällä sanoi tulleensa syömään lasten jakamien mainosten ansiosta. Dooris kävi ovella huikkaamassa.
-Selvä juttu, tuodaan teille kaikille kunnon ateriat. Henkka ilahtui ja lähti hakemaan lapsille aterioita.

Pesukarhu perhekin sai syötyä ja näytti lähtevän kotia kohden. Sain hedät kuitenkin suostuteltua kuvaan.
-Tämä kuva vielä tulee paikallislehteenne kunhan vain saan sen lehden tekijän käsiini. Sanoin
-Sinun pitää lähettää kuva toimitukseen, se on kaupungissa asti. Täällä käy vain kerran viikossa toimittaja hakemassa materiaalin. jos niin sattuu käymään ettet häntä tulevalla viikolla ehdi tavata. Dooris sanoi.
-Lähetän ainakin kuvan sinne niin saavat kertoa tästä paikasta vielä uudestaan ihmisille. Sanoin

Sitten Henkka toikin jo lapsille ateriat pöytää ja herkullinen tuoksu täytti taas kadun.

Lisää kyläläisiä saapui taas ravintolaan syömään ja Henkka vuorostaan ryhtyi kassalla työntekoon ja Dooris sai hetken hengähtää. Kylän koululaisiakin saapui ilmoitusten kanssa ravintolaan.

Ja minä sain jatkaa taas matkaani maha täynnä Henkan hampurilaiset-ravintolan herkullista ruokaa. Tänne tulisin toisenkin kerran.