Äitienpäivä retki

Jukka Suklaapupu oli päättänyt yllättää vaimonsa Helenan viemällä tämän lasten kanssa äitienpäivä retkelle. Hän tiesi että naapuri kylässä oli hauska pieni puisto ja hän lähti koko perheen kanssa ajamaan sinne.

-Mihin me olemme menossa? Helena kysyi.
-Lähdetään vain grillailemaan. Jukka vastasi.
He saapuivat pienelle puistoalueelle naapurikylään.

Helena työnsi vaunuissa nukkuvan Terhikin puistoalueelle.
-Ompas täällä kaunista. Hän totesi.
-Tuolla on keinu, kuka ehtii ekana? Tuulia innostui. Isommat lapset Tino, Tuulia ja Taika lähtivät tutkimaan puistoa ja konttaava Taneli ehti jo omalle tutkimusmatkalleen.
-Taneli, ole tässä äidin vierellä. Helena sanoi.

Jukka lähti viemään grillaustarvikkeita puiston toiselle reunalle. Tino päätti kiipeillä kivien päällä.

 Tuulia ehti ennen Taikaa keinuun ja Taika jäi harmittelemaan.
-Taika, sinä jaksat varmasti odottaa vuoroasi. Helena totesi tyttärelleen kun näki tämän kiukustuvan.
-Aina Tuulia menee ensin. Hän sanoi.

Tino pääsi kipeämään korkeimman kiven huipulle ja näki sieltä koko puiston ylitse.
-Hei, tuolla on joku uimaranta. Voimmeko joskus mennä sinne? Hän kysyi.
-Joku toinen kerta sitten. Jukka vastasi ja laittoi tavaroita esille.

Helena työnsi vaunut varjoon ja istahti penkille. Hän oli onnellinen perheestään. Viisi lasta oli suunnaton ilo. Hän oli aina haaveillut suuresta perheestä koska oli vanhempiensa ainoa lapsi.

Jukka sai kaiken valmiiksi ja päätti yllättää vaimonsa ostamallaan ruusukimpulla.
-Hei, mihin se pikkumies jo ennätti? Hän hätääntyi kun Taneli katosi näköpiiristä.

-Taneli, tule tänne syömään jotain viltille. Hän sanoi ja laittoi vielä kimpun sivuun hetkeksi. Taneli ryömi takaisin isänsä luokse.

-Varo sitten, grilli on kuuma. Laitankin nämä vartaat tähän samantien. Hän totesi ja jatkoi.
-Tino, tuletko vähän katsomaan Tanelin perään. Minulla olisi yksi juttu tehtävänä.

Tino tuli vahtimaan Tanelia ja Jukka ojensi pojalleen lautaselle tomaattia.
-Voit siitä syödä alkupalaksi kun olet noin menevällä tuulelle. Jukka totesi Tanelille.

Sitten Jukka kääntyi ja katsoi rakasta vaimoaan puiston penkillä. Nyt on hyvä hetki viedä hänelle kukkaset. Hän päätti ja lähti Helenan luokse kukkaset kädessä.

-Äideistä parhain sä oot, rakas vaimo. Tässä sinulle ihanat kukat äitienpäivän kunniaksi. Jukka ojensi ruusut Helenalle.
-Voi Jukka, mitä sinä nyt. Tehän muistitte minua jo aamulla kakulla ja korteilla. Helena yllättyi.
-Halusin tuoda vielä sinut ja lapset tänne puistoon syömään ja nauttimaan tästä ihanasta päivästä. Vaikka äitienpäivä onkin vain kerran vuodessa, niin voi sinua muistaa silti joka päivä. Teet niin ihanaa työtä lastemme parissa ja olet hyvä äiti. Jukka sanoi.
-Ja sinä olet ihana isä. Helena sanoi ja he halasivat toisiaan.

-Kerro kerro kuvastin, ken on äiti ihanin. Meidän äiti tietenkin. Taika lauloi keinussa kun tuli hänen vuoronsa keinua.
-Meidän äiti se on maailman paras äiti vaikka se välillä komentaakin. Eikös vaan Taika? Tuulia sanoi.
-Ei se kai pahalla meitä komenna. Me ei vaan uskota aina mitä äiti sanoo. Taika totesi.
-Isä, Taneli karkaa koko ajan. Tino huusi grillin luota.
-Taneli, nyt tänne. Missä sinä olet? Hän huhuili.
Taneli oli kiivennyt tutkimaan eväskoria.

-Täällähän sinä olet. Ole edes hetki paikoillasi. Tino sanoi ja kaappasi pikkuveljensä takaisin viltille syömään. Muutkin tulivat syömään Jukan grillaamia vartaita. Jukka tutkaili puistosta edemmäs missä Tino oli näyttänyt uimarannan olevan. Sinne voisi mennä lasten kanssa joku aurinkoinen päivä.

-Hi,hi. Taneli kujeili ja ryömi uudestaan eväskoriin.
-Äiti, nyt saat sinä vahtia. Tino sanoi toistamiseen korin luona. Helenalla oli kauniit ruusut kädessään.Tino lähti leikkimään ja Helena katsoi Tanelin perään.
-Hyvää äitienpäivää vielä äiti. Tino totesi äidilleen.
-Kiitos Tino. Helena sanoi ja nuuhkaisi ruusujen tuoksua.

Kun kaikki olivat saaneet syötyä, pakattiin tavarat takaisin eväskoriin autoa varten.

-No niin. lähdetäänkö kotiin keittelemään vielä juhlakahvit? Jukka kysyi.
-Käydään ensin äidillä ja sitten isomummilla. Helena sanoi. Sylviankadulla asuivat vielä hänen vanhempansa Reino ja Elsa Suklaapupu sekä Elsan vanhemmat Tuomo ja Eeva-Liisa Pilkkupupunen.
-Mummolaan, mummolaan. Taika innostui.
-Mä haluan isomummille ja tuffalle. Tuulia sanoi.
Jukka otti tavarat ja he alkoivat lähteä autoa kohden.

Puisto näytti niin keväisen vihreältä. Tänä vuonna kevät oli tullut jo todella aikaisin.

-Taneli, mihin sinä nyt menit? Helena huomasi taas nuorimman pojan lähteneen toiseen suuntaan.

-Nyt lähdetään vielä kyläilemään. Sinä olet tänään ollut vallan hulvattomalla tuulella. Hän sanoi Tanelille.
-Uh,uh. Taneli vastasi.

-Tullaanko isä tänne toiste? Tuulia kysyi.
-Kyllä varmaan. Jukka vastasi.

-Isä, Terhikki vaan nukkuu. Hän on kyllä niin kiltti vauva. Taika sanoi ja katseli vaunuissa nukkuvaa pikkusiskoaan.
-Terhikki on vielä niin pieni. Hän nukkuu paljon. Jukka sanoi.
-Taneli liikkuu senkin edestä. Helena sanoi poika sylissään.
-Vauvat on ihania. Taika huokaisi ja jatkoi.
-Katsokaa nyt siskoakin.

Helena sai nauttia ihanasta äitienpäivästä yhdessä perheensä kanssa.

Oikein ihanaa äitienpäivää kaikille lukijoille!!!!!!

(Tämän blogi tekstin" äitienpäivä retki" kuvat on kuvannut Suvitus vierailevana blogikuvaajana. Oli antoisaa seurata kuvaamista ja pääsit vihdoin tutustumaan harrastukseeni. Oli hauska keksiä tarina kuvistasi. KIITOS! )