Samassa ateljeen ovikello soi.
-Täsmälleen oikeaan aikaan. Helene katsahti seinällä olevaa kelloa ja laski maalauspaletin pöydälle.
Hän puhdisti käsiään ja meni ateljeen toiselle puolella olevaan toimistoon avaamaan oven.
-Tervehdys Herra Pormestari. Helene sanoi.
-Tervehdys. Voit ihan kutsua minua Reinoksi. Reino Suklaapupu sanoi.
-Minä olen Helene. Helene esittäytyi.
-Sinulla onkin täällä jo muotokuvia maalattuna valmiiksi. Reino katsahti toimiston seinälle.
-Kyllä täällä on kaikenlaista taulua maalattuna. Sinä olet huomenna tulossa muotokuva maalaukseen. Onko sinulla erityisiä toiveita kuvan suhteen? Helene kysyi. He olivat pormestarin kanssa aiemmin puhuneet puhelimessa taidenäyttelystä ja nähneet muutamissa kyläjuhlissa.
-Mielellään sellainen lähikuva ja ajattelin että saisi olla rentokuva. Reino vastasi.
-Niissä kuvissa olen minä ja siskoni Pamela Jääpingviini. Sinä varmaan tiedätkin hänen perheensä. Helene sanoi.
-Kyllä tiedän heidät. Reino sanoi.
-Jospa minä teen luonnoksen tänään ja katsotaan sitä huomenna ennenkuin alan maalaamaan mitä mieltä sinä olet siitä. Helena ehdotti ja otti laatikostaan kalenterin ja tarkisti vielä seuraavan päivän aikataulun.
Helene kirjoitti ylös pormestarin toiveet muotokuvasta ja lähti sitten ateljeehen pormestarin lähtiessä jatkamaan töitään.
Seuraavana päivänä Helene oli valmiina odottamassa pormestaria. Edellisen päivän maalaus oli kuivumassa ja Helene oli tytyväinen aikaansaannoksiin. Taidenäyttelystä tulisi varmasti onnistunut. Hän siirsi maalisutejaan ja otti jakkaran esiin jolla Reino voisi istua maalaamisen ajan.
-Ajattelin että olisin kuvassa työpaita päälläni. Yleensä minut työpaikalla tapaa kauluspaidassa ja kravatissa. Takki on usein naulakossa tai tuolin selkänojalla. Reino sanoi.
-Se sopii. Ajattelin juuri että lähikuva sinusta olisi parhain. Helene näytti suunnitelmiaan.
-Näyttää hyvältä. Reino totesi.
-Sitten vain siihen istumaan niin päästään maalaamaan. Haen valmiiksi tarvittavia värimaaleja. Helene sanoi ja etsi työvälineitä maalaustelineen lähelle.
-Oletko sinä kauan tehnyt näitä töitä? Reino kysyi.
-Useamman vuoden ajan jo. Minulla on yleensä pari kertaa vuodessa näyttely eri puolella maata ja sinne teen uusia maalauksia. Osa maalauksista muuttaa taidenäyttelyn päätyttyä uusiin koteihin ja sitten tietenkin teen tilaustöitä. Helene kertoi ja otti laatikosta isompia maalisuteja maalaustelineen lähelle.
-Tämä varmasti on unelmatyötä. Reino totesi.
-Niinkuin sinulla on varmasti sinun työsi. Helene sanoi ja alkoi tehdä luonnosviivoja taululle.
-Pitääkö minulla olla koko ajan sama ilme? Saanko puhua? Reino kysyi.
-Riittää alkuunsa että olet vain paikallasi niin saan hahmoteltua pääpiirteet ja varjostuksen. Helene vastasi ja pikku hiljaa työ taululla eteni ja Helenellä oli käytössä useampia maaleja saadakseen oikeat värit esille muotokuvassa.
-Kyllähän tuo minulta alkaa näyttää. Reino vilkaisi työtä.
-Eiköhän tästä saada hieno muotokuva. Tuleeko tämä sitten näyttelyn jälkeen työhuoneeseesi esille? Helene kysyi.
-Niin olisi tarkoitus. Sihteerini Maaret Inkivääri lupasi tulla monitoimitalolle auttamaan sinua taulujen kanssa. Siellä samalla julkistetaan pala kylämme historiaa kansien välissä. Reino kertoi.
-Te saitte kirjan valmiiksi? Helen kysyi.
-Kyllä, nyt on sylviankylän historia vihdoin kirjana. Sepi Hiireläinen teki ison työn etsiessään kyläläisiltä vanhoja kuvia ja tietoja sekä kuvatessaan kirjaan vielä katsaus nykyhetkeen osion. Reino vastasi.
-Hienoa, odotan innolla kirjan lukemista. Helene totesi.
Muutaman tunnin päästä muotokuva alkoi olla valmiina.
-Miltäs näyttää? Helene kysyi.
-Parempi mitä edes osasin itse ajatella. Reino ihasteli.
-Hienoa. Olet siis tyytyväinen kuvaan? Helene varmisti.
-Ehdottomasti. Tämä on juuri minunlaiseni kuva. Kiitos kovasti, uskon että muutkin tästä pitävät. Reino kiitteli.
-Nyt työ saa rauhassa kuivua ja seuraavaksi tuon sitten taidenäyttelyyn kaikki maalaukseni. Helene sanoi.
-Kiitoksia kovasti. Olen varma että vaimonikin pitää taulua minun näköisenä. Osasit maalata taululle juuri sellaisen kuvan mitä itsekin ajattelin. Reino sanoi.
-Ole hyvä. Me näemme sitten taidenäyttelyn avaijaisissa ja kuvan julkistamisessa. Helene sanoi.
-Siellä nähdään. Reino sanoi ja hänen tämän päivän työtehtävänsä oli hoidettuna.
-Ei muuta kuin siivouspuuhiin. Helen tuumasi ja katsoi seinällä olevaa taulua. Siinä Halla ja Myrsky, Pamelan lapset kirmasivat talvella lumen keskellä.
-On tuostakin maalauksesta jo aikaa. Hän totesi ja alkoi pestä käsiään maalitahroista lavuaarin yllä.
Helene pesi vielä maalisudit ja laittoi maalipurkkien kannet kiinni ettei maalit kuivuisi. Hän tarkisti että kuva oli hyvin maalitelineellä jotta se saisi kuivua rauhassa. Viimeisenä hän vielä pesisi ateljeen lattian jotta seuraavana päivänä olisi mukava tulla töihin.
-Onhan täällä näitä maalitahroja siellä täällä mutta sitä tämä maalaustyö on. Helene mietti ja katsahti valmista muotokuvaa.
Pormestarin muotokuva paljastuisi yleisölle vasta taidenäyttelyn avajaisissa. Sitä aiemmin työtä ei näkisi vielä kukaan muu.
Tässä vielä kiitoksia ja blogin toisella puolella voi vielä käydä kurkkaamassa lisäkuvia. Täältä pääset halutessasi lisäkuviin: http://sylviankatuasukkaat.blogspot.fi/2017/05/taidemaalari-tyossaan-lisakuvia.html
KIITOS TUIJA.S. ihanista kalusteista, suurin osa kalusteista on tehty tilaustyönä tuijalta suoraan taidemaalarille. ( lukuunottamatta pikkujakkara, käsienpesuallas ja maalaustelineet). Kalusteet ovat juuri sitä mitä toivoin ja enemmän mitä edes osasin itse ajatella. Tuijan verkkokaupan löydät netistä osoitteesta : http://www.tuijanminipuoti.com/verkkokauppa
KIITOS KATJA INTONEN upeista mini maalauksista ja vinkeistä ja opastuksesta maalaamisen maailmaan. Tämä oli minulle aivan uusi maailma.
KIITOS NIINA.S. 3D maalipurkeista joita sain tuunailla tähän projektiin sopivaksi.
KIITOS TEIJA.M. aivan ihanasta maalarin takista joka roikkuu naulakossa. Se oli yksi ensimmäisistä hankinnoista ja innoitti tämän tarinan kertomiseen.
KIITOS PETRA.V. pienistä maalaus- ja askartelutarvikkeista joilla sain luotua ateljeeta todellisemmaksi. Petran myyntiin tekemiä nukkekotitavaroita löydät facebookista ryhmästä nimeltä Pikkuhukka.
Ja kiitos vielä niille nukkekotiharrastajille joiden pieniä askarteluja saattaa kuvista pilkahdella. Näitä olen ostellut nukkekotikirppikseltä ajan myötä ja osa pääsi tänne ateljee tiloihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti