St John's koulun- urheilukisat, osa 3.

Korkeushyppy paikalla Risto Kultakenguru toimi tuomarina. Ensimmäisenä hyppääjänä oli Tino Suklaapupu.

Hän ylitti riman upeasti, rima pysyi paikoillaan. Toisena hyppääjänä oli Kerttu Majavainen. Hänen hyppynsä ensimmäisestä korkeudesta ei onnistunut,vaan rima putosi alas.

Kolmantena hyppääjänä oli Santtu Silkkilä ja hänkin ylitti riman komeasti.

-Jee, pääsin yli. Santtu riemuitsi.
-Hyvä Santtu. Yleisöstä riemuittiin hänen mukanaan.

Kerttu Majavainen pääsi kolmannella hyppykerrallaan myös alimmaisen riman ylitse. Risto Kultakenguru tuli nostamaan riman yhtä tasoa korkeammalle. Hyppääjät odottivat jännittyneinä vuoroaan.

Kerttu lähti hyppäämään riman ylitse kovalla vauhdilla,

mutta rima putosi alas.

-Ääh, en taida pystyä hyppäämään korkeammalle. Kerttu huokasi.
-Sinä olet hypännyt todella hyvin. Sanoin hänelle.
-Kiitos. Kerttu vastasi.
Seuraavana hyppäsi Santtu ja myös häneltä rima putosi alas.

Kolmantena hyppäsi jälleen Tino mutta hän pääsi kuin pääsikin riman ylitse riman putoamatta.

Kerttu ja Santtu hyppäsivät vielä uudelleen, mutta heillä jäi ensimmäinen rimakorkeus tulokseksi. Risto nosti rimaa vielä tason korkeammalle ja Tino lähti yrittämään sen ylitystä.

Ja hän pääsi senkin ylitse.
-Tino,Tino, jeee! Kaikki hurrasivat.

-Korkeushypyn voittaja on tänään Tino Suklaapupu. Onneksi olkoon Tino. Risto vielä julisti voittajan ja onnitteli häntä.

Korkeushyppy kisan jälkeen oppilaat kokoontuivat urheilukentän keskelle.
-Mitäs nyt tapahtuu? Kysyin Ristolta.
-Kohta kuulet. Hän vastasi ja liittyi muiden koulun henkilökunnan seuraan.

-Hyvät oppilaat, kuten tiedätte, on koulun urheilukisoissa aina päivän viimeisenä julkistettavana kisojen positiivisin ja kannustavin urheilija. Valinta kriteereinä on iloinen asenne, muiden huomioon ottaminen ja kannustaminen ja muutenkin hän osaa huomioida muiden suorituksia kehumisella. Tänä vuonna päätös oli yhtä vaikea kuten se on joka vuosi. Te olette kaikki aina niin täysillä urheilussa mukana ja kiva seurata kaikkien suoritumisia täältä kentän laidaltakin. Rehtori jussi Pennanen puhui oppilailleen.

-Me kiitämme tästä päivästä ja toivomme että teillä oli yhtä mukava päivä kuin meilläkin. Hän jatkoi viitaten kaikkia koulun henkilökuntaan kuuluvia.

-Tänä vuonna pesäpallo otteluvoiton veitte te, oli mukava jälleen kisailla teitä vastaan. Ja kyllähän tämä tavallisen koulupäivän voittaa, eikös vaan? Jussi huudahti ja sai oppilaat hurraamaan.

-Tämän vuoden positiivisin urheilija on Niklas Harmaatäplä, onneksi olkoon. Jussi sanoi.
-Hyvä Niklas, hyvä Niklas. Oppilaat huusivat kuorossa.
Niklas saapui hakemaan palkintonsa.

-Kiitos kovasti, hän kiitteli.
-Kiitos kaikille tästä mukavasta päivästä ja huomenna taas nähdään koulussa. Loppupäivä on tältä päivältä teille kaikille vapaata. Huudetaan vielä kolmin kertainen hurraa huuto Niklakselle. Jussi päätti puheensa.
-Hurraa, hurraa, hurraa. Raikui urheilukentällä kisailupäivän päättyessä.

Sain otettua kisoista hyviä kuvia ja ennen kaikkea pääsin askeleen eteenpäin tutustumisessa Marja-Leena Tammihiireen. Silloin kun näin hänet ensi kerran koululla, en edes saanut hänen nimeään tietää. Nyt tiesin sen ja edessä olisi yksi jännittävimmistä kahvihetkistä. Huokailin ja pakkasin kameran takaisin laukkuuni. Tältä päivältä olisi kuvaukset päätöksessä.