sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Kevät saapumassa Sylviankadulle =)

Jääpingviini perhe oli lähtenyt ulos viettämään keväistä päivää. Halla oli ottanut mukaansa perheen koiran Aksun.
-Aksu, Aksu, ei saa vetää. Halla sanoi.


-Aksu haistelee kevään tuoksuja. Täällä on varmaan muutkin ulkoiluttaneet koiria. Myrsky, Hallan isoveli sanoi.
-Ihan varmasti. Halla sanoi ja Aksu vaihtoi innoissaan paikkaa.


-Lapset, minä käyn tuolla kyläkaupalla. Tulen kohta takaisin. Leon isä tuli sanomaan lapsille.
-Tulenko mukaasi? Pamela, perheen äiti kysyi.
-Ei tarvitse, haen vain pikaisesti eväät huomiselle työpäivälle. Leon vastasi.


Pamela, Halla ja Myrsky lähtivät lenkittämään Aksua.
-Äiti, joko Helene-täti tulee meille pian kylään? Myrsky kysyi.
-Minä luulen että Helene on aika kiireinen tällä hetkellä. Hän sanoi viimeksi että Pormestarimme on menossa piakkoin hänen luokseen kylään. Suunnitelmissa on Sylviankylälle näyttelyä. Pamela kertoi siskostaan.
-Voidaanko me mennä Helenen luokse? Hänellä on niin ihania taideteoksia. Halla huokasi.
-Katsotaan, katsotaan. Pamela sanoi.


Aksu alkoi haukkua ja sen häntä heilui.


-Aksu, ei saa haukkua. Halla sanoi.
-Aksu haukkuu isälle. Isä on tuolta tulossa. Myrsky sanoi.
-Mitäs Leon nyt oikein on tekemässä? Pamela katseli miehensä kävelyä.
-Hih,hih.. Isä yllättääkin äidin. Ei nuo ole eväitä töihin. Halla sanoi.
-Minun piti ostaa eväitä mutta näinkin sitten näin ihania tulppaaneja. Oli aivan pakko ostaa nämä sinulle rakas vaimoni. Leon sanoi ja ojensi tulppaanikimpun Pamelalle.


-Kiitos Rakas. Pamela kiitti ja otti tulppaanikimpun Leonilta.
-Lähdetäänkös sitten kotiin juomaan kuumaa kaakaota? Myrsky ehdotti.
-Lähdetään vaan. Aksukin sai tehtyä päivän lenkin. Illalla taas uudestaan lenkille. Halla sanoi.
Koko perhe lähti kävelemään takaisin kotiin aurinkoisessa kevät säässä. Tätä menoa ei Sylviankadulla ole enää kauaa aikaa lunta maassa.



Aurinkoisia kevätpäiviä kaikille!
Kiitos Mira.V ihanasta huovutetusta koirasta ja Kiitos Taru.L. tulppaanikimpusta.

Sylviantunturin väen terveiset =)

Heippa!

Joskus elämässä sattuu ja tapahtuu asioita jolloin pitää kaikki harrastaminen jättää sivuun. Kovasti olen harmitellut että pitkään tehdyt joulun ajan tarinat ja suunnitelmat piti laittaa sivuun ja blogi samalla vaipui toviksi talviunille.

Kevät on saapumassa Sylviankadulle joten Sylviantunturin tarinat kuulet loppuun marraskuusta 2017 alkaen. Esikoiseni kysyi että kuka sen määrää äiti koska sinä voit sylvaneita kuvata ja kirjoittaa tarinoita? Sanoin että ei kukaan, mutta ehkä näin kevään korvalla kukaan ei halua lukea joulutarinoita. Onneksi se joulukuu tulee pian uudestaan ja pääsette lukemaan joulun ajan tarinoita =)

Sylviantunturin tonttujoukko, Joulumuori ja Joulupukki halusivat kuitenkin lähettää teille ihanille lukijoille vielä terveiset =)


Osa tontuista tulikin joulutarinoissa jo tutuiksi mutta loppuvuodesta sitten pääset tutustumaan muihinkin Sylviantunturin tonttuihin =)

Aurinkoista kevättä teille kaikille lukijoille ja tervetuloa lukemaan uusia tarinoita <3 <3 <3

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Pikkuiset tontut pulkkailemassa

Sylviatunturin iältään nuorimmat tontut, pikkuiset päättivät lähteä Mistelli tontun kanssa pulkkailemaan.
-Tänään onkin hieno luminen päivä lähteä mäenlaskuun. Mistelli totesi.



10 pikkuista oli nopeasti ulkona.
-Ihanaa, täällä on paljon lunta. Lumiunelma ihasteli.
-Mennään tuonne isoon mäkeen. Veli Vauhdikas ehdotti.
-Odottakaas minua. Muistakaa ottaa jokainen lakit mukana. Mistelli saapui ulos vahtimaan tonttuja.


Wilhelmi vinttitonttu saapui päiväkävelyltä takaisin joulupukin talolle.
-Mistelli, joko olet käynyt katsomassa uutta vasaa? Tallitonttu Tuisku on siellä tallilla jos haluatte käydä katsomassa. Wilhelmi ehdotti.


-En ole vielä käynyt katsomassa. Mistelli vastasi.
-Kuulitko Talvikki mitä Wilhelmi sanoi? Mennäänkö katsomaan vasaa? Pyry-Petteri ehdotti.
-Mennään vaan. Talvikki vastasi.


Kaksikko nappasi yhden kelkan mukaansa ja päätti lähteä talleille.
-Katso Pyry-Petteri mitä tuolla näkyy. Talvikki sanoi.
-Mitä? Missä? Pyry-Petteri pysähtyi.


-Metsäkauriita syömässä. Talvikki osoitti kädellään metsän reunaan.


-Siellä on ihan pienikin poikanen. Pyry-Petteri ihasteli.


Vikkelä ja Lahjakas olivat myös saapuneet talleille sukseilla. Lahjakas laittoi sukset tallin seinustalle etteivät ne peittyisi lumisateen alle.


Vikkelä auttoi Tuiskua laittamaan heinää poroille syötäväksi.
-Pyry-Petteri ja Talvikki. Tulitteko katsomaan pientä vasaa? Tuisku kysyi.
-Tultiin me. Talvikki vastasi.
-Ompas ihana, joko vasalla on nimi? Pyry-Petteri kysyi.


-Vasa on helkkyvä. Olemme juuri viemässä Helkkyvän ulos Juoksuttaren luokse. Tuisku sanoi.
Vikkelä haki sammalta molemmille kun Helkkyvä oli päässyt äitinsä luokse ulos. Sillä välin Tuisku siivosi tallin molemmille poroille puhtaaksi.


-Mennäänkö laskemaan mäkeä muiden luokse? Talvikki kysyi.
-Sinä vedät nyt kelkkaa, minä istun kyydissä. Pyry-Petteri sanoi ja kaksikko palasi muiden pikkuisten luokse. Joukko tonttuja piti hauskaa mäenlaskussa ja pian koko joukko oli aivan lumisia.










-Eiköhän sitten lähdetä sisälle katsomaan keittäisikö Kaneliina meille kaakaota? Mistelli ehdotti. Pikkuiset tontut eivät toista kutsua tarvinneet vaan he lähtivät yhdessä sisälle juomaan lämmintä kaakaota. Pyry-Petterikin nautti ulkoilu päivästä eikä murehtinut tontun tehtäväänsä. Ehkä hän löytäisi oman tehtävänsä jo huomenna?

perjantai 6. tammikuuta 2017

Postihuoneella vilskettä ja vilinää

-Hyvää joulua, tarvitaanko täällä apua? Pyry-Petteri kysyi postihuoneen ovella.
-Tervehdys Pyry-Petteri. Haluatko sinä tulla auttamaan meitä? Kirjepäällikkö tonttu Kalle kysyi.
-Joo. Pyry-Petteri vastasi.


Kalle nousu työpöydän äärestä. Hän oli juuri oikomassa lasten joulutoive kirjeitä joulupukille pinoon.
-Sinä voit auttaa lajittelija tonttua. Kalle sanoi.
-Minä olen Suvi Salama. Lajittelija tonttu esittäytyi.
-Minä olen Pyry-Petteri. Pyry-Petteri sanoi.


-Ompas teillä täällä paljon kirjeitä ja kortteja. Onko nämä kaikki kirjoitettu joulupukille? Pyry-Petteri ihasteli.
-Onhan ne. Me lajittelemme ne järjestykseen ja joulupukki sitten lukee niitä ja pistää lahjatoiveet eteenpäin Lelumestarille. Suvi Salama kertoi.
-Täälläkin on ihania joulukortteja. Pyry-Petteri kiipesi tutkimaan kortteja.


-Pyry-Petteri, muistathan että säkit ovat täynnä kirjeitä. Niiden päälle ei saa kiipeillä. Kalle sanoi.
-Anteeksi, en ajatellut yhtään. Pyry-Petteri kiipesi heti alas.
-Sinä voit auttaa minua. Minä laitan näihin koreihin Sylviankylän ja Laineenkylän postit. Vikkelä toi taas ison kasan joulukirjeitä tänne postihuoneelle. Suvi Salama sanoi.


Suvi Salama ja Pyry-Petteri ryhtyivät tuumasta toimeen ja pikku hiljaa korit täyttyivät joulupukin kirjeistä.
-Katsos miten ihana joulukortti. Siinä joku toivoo lahjaksi pientä nukkea. Pyry-Petteri luki joulukortista.


-Paljon on toiveita ja ne toteutetaan kaikille. Suvi Salama sanoi. Pyry-Petteristä oli paljon mielenkiintoisempaa ihastella kauniita kortteja ja kirjeitä kuin lajitella niitä joulupukin luettavaksi.
-Etkö sinä vain haluaisi ihastella näitä? Hän kysyi Suvi Salamalta.
-Tämä on minun tehtäväni, minä tykkään lajitella postia. Suvi Salama vastasi.
-Tämäkään ei ole kyllä minun tehtävä. Pyry-Petteri harmistui.


-Älä harmistu pieni tonttu, kyllä sinä tehtäväsi löydät. Oli kuitenkin hienoa kun kävit meitä auttamassa. Kalle sanoi.
-Kiitos avustasi. Suvi Salama sanoi.
-Minä otan karttani ja menen jatkamaan matkaani. Pyry-Petteri otti karttansa mukaan ja päätti lähteä katsomaan mitä tonttu Tammiveistäjä puuhasi omassa työhuoneessaan.

( KIITOS Tuija.S, työpöydästä, hyllyköistä ja tikkaista ( Tuijan nukkekoti töitä löytää facebookista nimellä: Tuijan minit ja Tuijan Minipuoti), Kiitos Christian. L. kärrynrenkaista ja tuolista, Kiitos Sari.S,kansioista ja vihoista. )

Taito Arkihuoli

-Luvassa on kovaa tuulta ja lumi myräkkää, näkyvyys heikkenee ja kehoitamme erityistä varovaisuutta ulkona liikkumiseen... Radiosta kuului säätiedotusta.
Tonttu nimeltä Taito Arkihuoli oli huolissaan. Hän oli yksi joulupukin tärkeimmistä tontuista sillä hän piti joka vuosi huolen joulupukin aattoyön reitistä. Joulupukin piti ehtiä viedä lahjat joka taloon ja Taito Arkihuoli laski ja mittaili ja tutkaili välimatkoja ympäri maailman.


-Taito Arkihuoli, joulumuori pyysi tuomaan sinulle suklaata. Pyry-Petteri saapui karttahuoneeseen.
-Kiitos, en nyt tiedä ehdinkö syödä suklaata.. Taito Arkihuoli tuumasi pöydän äärestä.
-Joulumuori pyysi muistuttamaan että kyllä sinä tänäkin vuonna saat reitin pidettyä ajan tasalla. Pyry-Petteri sanoi.


-Hmmm.. Taito Arkihuoli oli keskittynyt laskelmiinsa.
-Saanko minä auttaa sinua? Etsin omaa tontun tehtävääni ja voisin katsoa näitä sinun karttojasi. Pyry-Petteri ehdotti.


-Hmmm.. Jos tuolta kiertää tänä vuonna ja tuleekin takaisin tuolta suunnasta niin se säästää matkaa jopa minuutin.. Taito Arkihuoli tutkaili karttaa ja puhui samaan aikaan.
-Sinä olet kyllä vallan mestari näissä matkojen laskemisessa. Pyry-Petteri ihasteli.
-Jospa teen uuden ehdotuksen reitistä joulupukille. Taito Arkihuoli mietti ja otti nastoja purkista ja merkitsi uutta reittiä karttaan.


-Tuosta ensin tuonne, sitten tuonne, palataan takaisin ja kierretään... Taito Arkihuoli asetti uuden nastan kartalle ja vahingossa kyynärpäällään kaatoi nastalaatikon lattialle.
-Voi ei Pyry-Petteri, mitä sinä teet? Taito Arkihuoli havahtui huomaamaan että Pyry-Petteri ei ollutkaan lähtenyt karttahuoneesta.


-Minä autan sinua. Kokeilin piirtää joulupukille uutta reittiä niinkuin sinäkin. Pyry-Petteri vastasi. Hän oli piirtänyt joulupukille karttaan uutta reittiä kynällä.
-Tuo kartta on ainakin 200 vuotta vanha, siinä on Laineenkylän koko alue kartassa. Mitä minä nyt teen? Taito Arkihuoli murehti.
-Minä halusin vain auttaa sinua. Pyry-Petteri sanoi.
-Kuule Pyry-Petteri, sinä saat sen kartan vaikka itsellesi. Löydän varmasti tuosta kartasta kopion täältä kaapeistani. Voit näyttää sen joulupukille jos haluat mutta luulen että tämän matkojen laskeminen ei ole sinun tonttutehtäväsi. Taito Arkihuoli sanoi.
-Ei taida olla, minä niin luulin että se olisi tämä. Pyry-Petteri sanoi.
-Kyllä sinä vielä tehtäväsi löydät, älä huoli. Nyt minun pitää kerätä nastat lattialta ja jatkaa töitä. On vielä paljon tehtävää. Taito Arkihuoli sanoi.
-Mitä minä sitten teen? Pyry-Petteri kysyi.
-Oletko käynyt postihuoneella, josko siellä tarvittaisiin kiireapua? Taito Arkihuoli ehdotti.
-Minä menen sinne heti. Kiitos Taito Arkihuoli. Pyry-Petteri kiitti.


Ja niin jäi tonttu Taito Arkihuoli jatkamaan omia töitään kun Pyry-Petteri suunnisti kohti uutta seikkailua.

KIITOS Niina.S, radiosta( Niinan ihanuuksia nukkekotiin 3-d tulostimella löydät Facebookista nimellä: Ninnun tuunaukset, timantit, töhryt ja tarrat) Kiitos Liisa M-K kirjoista, kartoista ja matosta.

EDIT- blogin kirjoittajan terveiset

Sylviankadulla on blogi viettänyt hiljaiseloa monien syiden takia. Pitkään unelmoimani joulutarinointi jäi joulukuun alun jälkeen sivuun vaikka olisin kovasti halunnut tarinat ja kuvat jakaa. Joulu on vuodenajoista parhain ja joulua on hieno viettää. Niinpä nyt blogissa tulee muutamat joulunajan tarinat vaikka joulu onkin jo vietetty ja uusi vuosi 2017 on vaihtunut. Olen saanut hankittua itselleni niin monelta tekijältä kaikkea ihanaa näihin joulutarinoihin joten olisi sääli jättää ne esittelemättä.

Jos olet jo saanut joulusta yliannostuksen, niin näiden tarinoiden yli voi kevyesti loikata. Voisin sanoa että tammikuun puolen välin jälkeen joulutarinat on takana päin ja alkaa sylviankadun omat tarinat =)

Joten kuuletko tuon hiljaisen laulun.. " joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy, sinne saattaa löytää vaikka paikallansa pysyy... " Pyry-Petteri tonttuystävineen on valmiina =)

Kiitos kärsivällisyydestänne!


tiistai 6. joulukuuta 2016

Itsenäisyyspäivä 6.12.

Sylviatunturilla vietettiin itsenäisyyspäivää. Tontuilla oli vapaata työn touhusta.



Pajatonttu luki pienemmille tuntematonta sotilasta. Sylviatunturin opettaja oli tuonut kasan kirjoja pikku olohuoneeseen kaikille luettavaksi.
-Tää on sotaromaani joka kertoo jatkosodan kokemuksia. Pajatonttu sanoi ja luki kirjaa pikkuisille.


-Opettaja, opettaja. Oletko sinä lukenut tätä Tonttujen tarinat kirjaa?  Pyry-Petteri saapui olohuoneeseen oman kirjan kanssa.
-Shhh, minä luen. Nuutti kuiskasi sohvalta.
-Olenhan minä sen lukenut. Se on hyvä kirja. Satu Runokas vastasi.
-Minä etsin tehtävääni. Pyry-Petteri selitti.
-Koululla on lisää kirjoja, sinä voisit tulla joku päivä katsomaan sinne meidän tunnillemme. Satu Runokas sanoi.
-Joko ne linnan juhlat alkavat pian? Tahmatassu kysyi.
-Telkkarissa lukee vielä hetkinen, lähetys alkaa varmaan pian. Pyry-Petteri luki telkkarista.


-Lähetys alkaa 20 minuutin kuluttua. Te voisitte lukea luvut loppuun ja laittaa sitten kirjat sivuun. Satu Runokas sanoi.


Tahmatassu ja Lumiunelma keräsivät kirjoja kasaan ja keittiöstä saapui leipuritonttu Kaneli katsomaan linnan juhlia.
-Ehdinkö? Sain juuri viimeiset kuivakakut pois uunista. Hän sanoi ja varmisti ettei essu ollut kovin likainen leipomisen jäljiltä.
-Hei, nyt se alkaa. Lumiunelma sanoi kun televisio ruutuun ilmestyi kuvaa presidentin linnasta.


Kaikki asettuivat mukavaan asentoon katsomaan linnan juhlia.
-Ompas siinä upea asu. Tahmatassu ihasteli presidentti parin asua. Presidenttipari asettautui valmiiksi kättelemään suurta vieras joukkoa.


-Kuka tulee ensimmäisenä kättelemään? Pajatonttukin tuli katsomaan juhlia sohvalle. Hän oli käynyt viemässä kirjan tonttutupaan että lukisi sen vielä loppuun linnan juhlien jälkeen.


-Nyt vieraat saapuvat. Lumiunelma sanoi ja juhlien ensimmäinen vieras saapui kättelemään.


-Aika paljon on käteltäviä, kun on 1800 kutsuttu juhliin. Nuutti sanoi sohvalta.
-Niin on. Pajatonttu vastasi.
Pyry-Petteri katsoi hetken aikaa juhlia.
-Minä taidan mennä katsomaan mitä muut tontut tekevät. Onko kaikilla vapaa päivä tänään? Hän kysyi Satu Runokkaalta.
-Tämä ilta on kaikilla tontuilla vapaata. Huomenna kaikki ovat taas työn touhussa. Satu Runokas vastasi.

Pyry-Petteri päätti lähteä juomaan iltakaakaota keittiöön kun ei näkisi ketään tonttua työtehtävissä. Huomenna olisi aikaa käydä katsomassa monen tontun tehtäviä.
-Pyry-Petteri, siellä on pöydällä kasa kakkuja, ne on tarkoitettu jouluun. Sinä voit ottaa sieltä kaapista muutaman piparin. Kaneli sanoi.
-Mistä sinä.. Pyry-Petteri ihmetteli.
-Sinä sanoit ääneen että menet juomaan kaakaota. Kaneli hymyili ja Pyry-Petteri otti kirjansa mukaan.
Tahmatassu, Touhukas ja Lumiunelma jäivät ihastelemaan linnan juhlien pukuloistoa sillä vuoron perään tuli mitä ihanampia mekkoja telkkarissa esille.



Oikein hyvää itsenäisyyspäivää 99-vuotiaalle Suomelle! 

(Kiitos Tuija.S., Kiitos Merja.P, Kiitos Jenni.K., )