sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Tampereen nukkekotimessut 2018- vapriikki

Varhain lauantai aamuna juna-asemalla odotteli innostunut joukko junan saapumista asemalle.


Augusti ja Bertta Friisiläinen olivat saaneet innostettua messuille mukaansa Eeva-Liisa Pilkkupupusen ja Maija Burmalan.
-Harmillista kun Toivo ja Fanni sairastuivat. Augusti tuumasi junaan päästyään.


-Olisi se ollut kiva jos muutkin olisivat pääseet, mennään nyt tällä väellä tällä kertaa. Bertta vastasi.
-Tuomokin oli niin nuhainen, että oli pakko sanoa että jää nyt kotiin lepäämään. Eeva-Liisa kertoi miehestään.


-Onneksi sentään Maija pääsi matkalle mukaan. Bertta iloitsi. Maija oli Viherkodin uusimpia asukkaita miehensä Markon kanssa. Marko oli eläkkeellä oleva opettaja mutta hän vielä kävi luennoimassa kaupungissa oppilaille. Tälläkin kertaa hän oli työmatkalla.
-On hienoa lähteä katsomaan miltä Tampereella näyttää. Maija iloitsi ja etsi oman junapaikkansa.


1,5 tuntia myöhemmin ja juna-asemalta taksin ottamisen jälkeen osa Viherkodin väestä saapui Vapriikkiin.


-Sovitaanko niin että jokainen kiertää miten haluaa ja nähdään sitten aulassa parin tunnin kuluttua? Eeva-Liisa ehdotti.
-Sopii. Muut vastasivat ja he lähtivät katsomaan miltä messuilla näyttäisi.  Eeva-Liisa ihasteli messujen kukkasia. Niitä oli tarjolla useammassakin myyntipöydässä.

                                         


                                ( Rauhaniemi Kati, kolme ylintä kuvaa hänen kukkapöytä loistoa)

                                               ( Johanna Tiukka, pöytä nro 38)

-Mitä minä veisin kotiin tuliaiseksi täältä? Eeva-Liisa mietti tutkiessaan kukkaloistoa. Hän päätyi ostamaan muutaman gerberan maljakossa kotiin vietäväksi. Sylviankadun kukkakauppa oli kevään ajan vielä remontissa ja uudet isommat tilat olivat aukeamassa vasta huhtikuussa.

                                                        ( Rajamäki Riitta ja Anette)

                                                                    ( Mirka Salonen)

-Katsos Bertta, täällä on kurkkumopo. Muistatkos kun niitä oli joskus kaikilla pienillä lapsilla? Augusti huomasi.
-On kyllä hieno. Bertta tuli ihastelemaan.

                                                        ( Minnä Mäkinen, sinisiiven minit)

-Pitäisikö meidän ostaa kaksosille tälläinen valmiiksi? Augusti mietti.
-Ostetaan vaan. Pikkuiset voivat sitten sillä leikkiä yhdessä. Bertta päätti ja he ostivat kurkkumopon lapsenlapsille. Maija kierteli yksinään pöytiä.
-Hmm.. Hän mietiskeli pöydän äärelle.


-Voisin ostaa muutaman lehden kotiin luettavaksi. Hän huomasi vanhoja lehtiä pöydän ääressä.

                                           ( Petra Väinölä, facebook ryhmä pikkuhukka)

Toisen pöydän ääreltä Maija löysi itselleen ihanan keväisen hatun joka sopi niin täydellisesti hänen asunsa kanssa. Se oli ehdottomasti ostettava.

                                                               ( Johanna Keronen)

                                                                 ( Johanna Keronen)

- Kierrelläänkö vielä vai joko kahvihammasta kolottaa? Ystävät näkivät toisensa. Augusti oli ostanut kellon kodin seinälle.


-Kyllä täällä vaan väkeä riittää, huomasitteko Lillahusin Birgitin ja Linjakujan Marthan ja Lyydian? Bertta sanoi.
-Täällä oli monta muutakin tuttua, tällä kertaa ei näkynyt Tanelia hassuttelemassa myyntipöydän takana. Eeva-Liisa sanoi. Hän muisti Tanelin Sepin ja Marja-Leenan häistä.
-Tälläiset tapahtuvat taitavat koota yhteen monta harrastajaa? Maija kysyi.
-Sylviankylän valokuvaaja Sepi on tälläisillä messuilla käynyt monta kertaa Marja-Leenan kanssa. Eeva-Liisa tiesi kertoa. Sepiltä he olivat tästäkin messusta kuulleet ja innostuneet sitten lähtemään joukolla matkaan.
-Kierrellään vielä hetki ja käydään sitten ennen junan lähtöä haukkaamassa jotain syötävää. Maija ehdotti ja se sopi kaikille.

                                                      ( Piänt ja ihana-poppoo)

                                ( valitettavasti tämän pöydän myyjän nimi hukkui matkalla)

                                                                 (Kuusade/Jenna)

Bertta ja Augusti kävivät katsomassa myös pieniä eläimiä, Heille oli kevään aikana tullut pieni kissa seuralaiseksi mutta Viherkotiin kaivattiin koiraa lemmikiksi. Sellainen kenties joskus muuttaisi vielä Viherkotiin.


                                                       ( Katz Greta, huovutetut eläimet)

                                                     ( Tuija Salminen, tuijan minit)

                                                                  ( Anneli Myllymäki)
Lopulta Viherkodin väki kierteli ihastelemassa messujen nukketarjontaa.



                                    (Nämä ihanat nuket;  Minna Toivari, www.sikuriina.com)





                                   ( Nämä ihanat nuket: Ainon nukke ja koti/ Päivi Varis)

Sitten olikin jo kotiin lähdön aika. Bertta ja Augusti kävivät pikaruokalassa syömässä suolaiset hotdogit.


Eeva-Liisa ja Maija kävivät kahvilassa kahvilla, teellä ja leivoksilla.


He tulivat pikaruokalasta hakemaan Augustin ja Bertan ja lähtivät sitten yhdessä kohti juna-asemaa ja takaisin Viherkotiin kassit täynnä uusia ostoksia.


Olipas mukavat messut, kiitos niin myyjille kuin nukkekotiharrastajille joiden kanssa oli kiva vaihtaa kuulumisia =) Monta pöytää jäi ihanuuksista kuvaamatta mutta kaikkea kivaa oli kyllä tarjolla nukkekotiharrastajille. Kiitos järjestäjille messuista!

Tässä vielä Sylviankadun väen uusia hankintoja, yleensä en tälläisiä kuvia ostoksista julkaise mutta tehdään tällä kertaa poikkeus. Nämä päätyvät sitten omille paikoilleen ajan kanssa.






sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Avantouinnilla

-Isä, tuleeko tänään paljon avantouimareita? Urho Länsilaika kysyi.
-Tulee niitä muutamia. Janne Länsilaika vastasi. Hän omisti vaimonsa kanssa Laineenkylän Suvicamping leirintäalueen. Tänä talvena he olivat avanneet leirintäalueen Rokajärvelle avantouinti pisteen. Samalla uimassa käydessä pääsi käymään leirintäalueen saunassa.


-Mennään viemään lisää puita saunalle. Siellä on sauna varmasti lämmin mutta voivat sitten lisäillä puita joko vesipataan tai kiukaaseen. Hän jatkoi Urholle ja tarkisti että avanto oli sula tämän päivän uimareille. Tällä kertaa Urho pääsi lisäämään puita pataan. Hän halusi kovasti opetella leirintäalueen tehtäviä mutta koulu oli etusijalla.


Aimo ja Hertta Harmaakissa olivat ensimmäistä kertaa Rokajärvellä, avantouintia he olivat harrastaneet ennenkin.


-Kyllä tuonne kelpaa pulahtaa. Aimo tuumasi. He olivat tulleet rannan kautta ennen saunalle menoa.
-Käydään ensin saunassa lämmittelyllä. Hertta sanoi.
-Kokeilen varpailla kuinka kylmää vesi on. Aimo sanoi ja ojensi varpaat kohti vettä.


-Kyllä se kylmää on. Hän totesi.
-Mennään jo, pääset ihan kohta sinne uimaan. Hertta sanoi ja he lähtivät saunalle.


-Pitää muistaa ottaa kylpytakit mukaan, ne vähän lämmittävät kun tullaan takaisin saunomaan. Hertta sanoi ja ojensi Aimolle tämän kylpytakin.
-Juu juu. Aimo vastasi ja he lähtivät saunan kautta takaisin avannolle.
-Minä menen ensin. Aimo päätti.


-Mene sitten niin pääsen minäkin. Täällä ulkona on varmasti tuollaiset -5 tai -6 astetta pakkasta. Hertta päätteli. Aimo meni tikkaita pitkin varovasti avantoon.


-Hurrrr... Hän hymähteli kun jalat kastuivat kylmässä vedessä.
-Pistähän töpinäksi niin minäkin pääsen sinne. Hertta odotti laiturilla vuoroaan avantoon.


-Kyllä tämä vain niin mukavaa on. Aimo sanoi kun pääsi kokonaan kastautumaan ja Hertta tuli myös uimaan.


-Älä polski sitä vettä niin kovasti, lentää namalle asti ja tulee kylmä. Aimo totesi pyyhien pisaroita kasvoiltaan.
-Se oli vahinko. Hertta pyysi anteeksi .He uivat pienen tovin ja kiiruhtivat sitten tikkaita ylös päästääkseen lämpimään saunaan.


Saunassa riitti löylyä ja uimisen jälkeen alkoi veri kiertää mukavasti raajoissa.


Molemmat päättivät pulahtaa avantoon vielä uudestaan ja he kävelivät rannalle.
-Nyt tämä saa riittää minun osalta. Aimo tuumasi ja astui jalallaan tikkaille.



-Niin minullekin. Saunatakit päälle ja kiiruhdetaan takaisin saunaan. Hertta sanoi ja he nousivat ylös avannosta pukemaan lämmintä päälle.
-Lämmin sauna kutsuu. Aimo sanoi ja he lähtivät saunomaan.


Avanto jäi odottelemaan päivän seuraavia uimareita ja niitä riittikin useampi sinä päivänä. Mikä oli sen mukavampaa kuin pulahtaa kylmään veteen ja mennä sitten saunaan saunomaan?


Mukavaa talven vietto päiviä lukijoille! Joko sinä olet pulahtanut avantoon uimaan?

(Laituri, avanto, tikkaat, turva-alue köysi ja pelastusvälineet ovat itse askarreltuja. Saunan kalusteet ovat tuijan minit sivulta tilaustyönä tilattuja, saunatarvikkeet ovat useamman nukkekotiharrastajan käsin tehtyjä, tilauksesta tai nukkekotikirppikseltä hankittuja. Kiitos niistä! )