lauantai 13. kesäkuuta 2020

Kesämökkiä kuntoon

Aurinko paistoi ja kesämökkiä oli vihdoin päästy laittamaan kesäkuntoon. Marja-Leena Hiireläinen oli tuonut kotoa mökille lyhtyjä, vaikka niitä nyt ei juurikaan kesäaikaan tarvittu. Kesämökille ei kuitenkaan tullut sähköjä sisälle joten myöhemmin syksyllä lyhdyt toivat tarvittavaa valoa. 


Pasi Tammihiiri, Marja-Leenan poika oli tuonut mullat ja pihaan istutettiin uusia kesäkukkia.


-Pitäisikö meidänkin Sepi miettiä omaa kesämökkiä? Marja-Leena kysyi mieheltään. Tammilehto oli Pasin perheen kesämökki vaikka koko suku siellä viettikin aikaa. 
Osku ei kuullut mummin vastausta. Hän oli tarkistanut ettei ulkohuusissa ollut ampiaisen pesää. Yksi kesä niitä oli löytynyt useammasta paikasta.



-Täällä olisi vessapaperia ja kuiviketta. Riitta antoi tavaroita pojalleen. 
-Ja luettavaa isomman hädän aikana. Osku huomasi ja mietti oliko äiti muistanut tuoda myös aku ankka lehtiä luettavaksi. Aikuisten lehdet eivät häntä kiinnostaneet. 


-Pistä sinä nämä paikoilleen, niin minä laitan tuohon kukkasiemeniä kasvamaan. Näyttää sitten myöhemmin kesällä tämänkin kauniilta. Riitta sanoi ja alkoi työn touhuun,


Ulkovarastolla muut lapset olivat menossa tutkimaan varaston leluja. Sepi päätti kiinnittää varaston seinään tikkataulun. 


-Aiotteko tekin hankkia mökin? Mari kysyi. 
-En tiedä. Pitäisi katsoa onko tässä teidän lähellä mitään mökkiä. Sepi vastasi. 


-Saadaanko me ottaa täältä leluja? Riku kysyi. 
-Tottakai. Katsokaa ettei Eini ota mitään aikuisten tavaroita varastosta, vain lelut saa ottaa. Sepi vastasi ja alkoi kiinnittää tikkataulua seinään. Ensin vain pitäisi mitata oikea kohta. 


-Otetaanko mölkky? Riku ehdotti.
-Ei kun mä haluaisin kroketin. Mari sanoi.


-Tehän voitte vuoronperään pelata kaikkia pelejä. Sepi ehdotti.
-Tule sinäkin pelaamaan. Mari pyysi.
-Tulen myöhemmin kun saadaan nämä ulkohommat hyvälle mallille. Sepi vastasi. Eini oli löytänyt varastosta autot ja toi ne Rikulle. 
-Leikitäänkö näillä? Riku kysyi.
-Joo. Eini vastasi.


Niinpä kesämökillä oli alkanut kesän ensimmäiset vierailut pitkän tauon jälkeen. Luvassa olisi taas hienoja hetkiä kesämökillä. 


lauantai 25. huhtikuuta 2020

Hilman seikkailu

-Mitäköhän se mummi on täällä istuttanut? Hilma Peltonen katseli mietteliäänä ympärilleen puutarhan istutuskatoksessa.


-Kesäkukkia. Hmmm... Täällä on jotain yrttejä. Hilma tutkaili tarkemmin.


-Mummi on istuttanut kauniita kukkia. Mitäköhän nämä ovat? Isä ja äiti tietäisivät ainakin. Hilma pohti kukkia katsellen.


Hän istahti pöydän ääreen lukemaan mummin muistiinpanoja. Mummi oli kirjoittanut ylös mitä oli istuttanut.
-Anemone... Mikähän se kukka on? Hilma pohti. Hänestä kukat olivat silti maailman kauneimman väriset. Mummilla oli niitä lisää pöydällä kasvamassa.


-Nyt minä tiedän. Minä autan mummia. Hilma päätti ja nousi seisomaan.


-Eihän tämä nyt niin vaikeaa ole. Kukkapurkki, siemenpussi, multaa ja lapio. Hilma oli jo vauhdilla tyhjentänyt siemenpussin mullan sekaan.


-Pitiköhän se koko pussillinen laittaa multaan? Ei kai se haitanne jos sinne vahingossa koko pussi tyhjeni? Hilma mietti.
-Mitäs se mummi sitten teki? Hilma mietti ja sitten hän keksi.
-Minähän unohdin ihan vallan että mummi käyttää essua. Puen äkkiä essun päälle, niin sitten varmasti saan kasvatettua oikein kauniita kukkia. Hilma päätti. Essun puettuaan hän otti vesikannun ja kaatoi kukkaruukkuun vettä.
-Ups, vähän liikaa varmaan. Hilma totesi kannu kädessä.


-Minä kirjoitan tähän vielä että mummille, niin mummi tietää että se on hänelle. Ei mummia varmasti haittaa että minä autoin häntä vähän. Hilma asetti penkille istuttamansa kukan ja riisui essun päältään.


-Minusta on kyllä niin kivaa auttaa mummia. Täällä nyt on kyllä vähän sekaista... Hmmm... Ei se varmasti mummia haittaa. Minähän olin reipas apulainen. Hilma tuumasi ja päätti lähteä etsimään äitiä ja pikkusiskoa isän puutarhamyymälästä. Kukkien istuttaminen oli Hilmasta vallan mukavaa puuhaa.


Kiitos Milla Rajalin, instagramissa @millanminikukkia, kukkasista ja kukkaistutuksista tarvikkeineen. Istutuskatos pöydällä ja tuolilla on itse tehtyä.

Uusi radiopöytä

Marja-Leena Hiireläinen oli innoissaan. Sepi oli lähtenyt hakemaan postista uutta radiopöytää. Sellainen oli tilattu Pikkisiltä radion kera.
-Tulehan Juice. Tehdään tähän tila pöydälle. Marja-Leena sanoi koiralle ja hän alkoi siirtelemään kalusteita uuteen järjestykseen. Juice seurasi vierestä uteliaana mitä olohuoneessa alkoi tapahtua.



-Täällä tämä nyt olisi. Sepi kantoi pöytää olohuoneeseen.



-Voi miten se onkaan upea. Ja tuo radio. Olenkin niin kaivannut musiikkia. Marja-Leena innostui.
-Pistetään se heti paikoilleen. Sepi siirsi pöytän seinää vasten ja asetti radion paikoilleen. Hän laittoi radion päälle ja musiikki alkoi soida olohuoneessa.

"Elo ihmisen huolineen murheineen
Se on vain väliaikainen
Elon hetki myös helkkyvin riemuineen
Se on vain väliaikainen
Tämä elomme riemu ja rikkaus
Sekä rinnassa riehuva rakkaus
Ja pettymys tuo - totta tosiaan
Väliaikaista kaikki on vaan...." 

-Sehän on Tapio Rautavaaran väliaikainen. Marja-Leena hymähti kuullessaan tutut sanat. 




-Kyllä meidän kelpaa täällä kotona nyt viettää aikaa. Vaikka nyt olemmekin vasta kuudenkymmenen niin on on se hyvä pysyä kotona. Sepi totesi.
-Olen samaa mieltä vaikka ikävä onkin lapsenlapsia. Pasikin taitaa vähän harmitella, kun ei pääse nyt kesämökille käymään lasten kanssa. Marja-Leena huokasi. 
-Sinäkin taidat kaivata sinne kukkasia hoitamaan? Sepi totesi.
-Tottakai. Pitääkin katsoa tarvitsevatko kukkaset vettä. Marja-Leena sanoi ja alkoi tarkistaa viherkasveja. 



-Kyllä me Juice nyt haetaan kastelukannu ja annetaan kukkasille vettä. Marja-Leena sanoi. Sepi kuunteli radiosta soivaa uutta kappaletta. 


"En päivääkään vaihtaisi pois
Ei olla tään kauniinpaa vois
Sain lahjaksi elämän yhden vaan
Sen elää voin päivän vain kerrallaan
En päivääkään vaihtaisi pois
Vaik' tuskaakin menneessä ois
Sen kautta oon kasvanut ymmärtämään
Vihdoinkin kaiken tään
Saan olla niin paljosta kiitollinen
Kunhan vain osoittaa muistaisin sen
Se lahjoista suurin on mun kohdallain
Kun tänne mä syntyä sain..."

-Mikäs Tapio Rautavaaran konsertti tämä on? Marja-Leena kysyi.
 -En päivääkään vaihtaisi pois. Se taitaa olla lauantai päivän vanhat iskelmät- ohjelma. Sepi vastasi. Radiopöytä ja radio olivat kyllä mainiot hankinnat.Sepi ajatteli mielessään. Marja-Leena alkoi kastelemaan olohuoneen viherkasveja ja niitähän olohuoneessa riitti. 



KIITOS pikkiset olohuoneen kalusteista. Pikkiset löytyy netistä sivulta pikkiset.fi Heillä löytyy nukkekotikalusteet koossa 1:16 - Barbie koossa. Käy katsomassa ja ihastumassa ja tilaamassa omaan nukkekotiin ihanuuksia. Sepin ja Marja-Leenan olohuone on rakennettu varta vasten pikkisten kalusteilla tigerin minikasvihuoneeseen. Olohuoneessa näkyvä kirjahylly löytyy myös kotoamme 1:1 koossa ja tämä olohuone koristaa olohuoneemme kirjahyllyssä.
Viherkasvit tilattu aikoinaan riinatuulia.fi nukkekoti verkkokaupasta. Riina on kukkaset taituroinut omin käsin.