Voikukkaseppele

-Äiti, voidaanko kerätä voikukkia? Voidaanko tehdä voikukkaseppele? Lotta Tiikeriraita pyysi ulkona.
-Voi äiti tehdä yhden seppeleen. Vappu Tiikeriraita vastasi.

-Minä kerään voikukkia sinulle ison kasan. Lotta päätti ja alkoi keräillä voikukkia.

-Mihin ne perhoset katosivat? Iivo ja Kalle miettivät. Molemmat olivat nähneet kevään ensimmäiset perhoset lentämässä.
-Höh, ne oli kauniit perhoset. Kalle harmitteli.
-Kalle, tuletko auttamaan minua keräämään äidille kukkia? Lotta pyysi.

-Tässä olisi yksi, ole hyvä. Kalle ojensi yhden voikukan.
-Äiti tarvitsee näitä todella monta. Äiti tekee minulle seppeleen. Lotta sanoi ja vei äidille kasan voikukkia.
-Saisiko näistä jo jotain? Hän kysyi. Vappu otti muutaman voikukan ja alkoi kieputtaa niitä seppeleeksi.

-Kyllä näistä saa kivan seppeleen. Vappu vastasi.

Hetken kieputeltuaan voikukkasia seppele tuli valmiiksi.
-Tulehan sitten Lotta, kokeillaan mahtuuko tämä sinun päähäsi. Vappu pyysi. Lotta tuli innoissaan kokeilemaan seppelettä.

-Tulihan siitä sopiva. Näyttää todella hienolta. Vappu ihasteli. Lotta oli innoissaan, nyt hänellä kesän ensimmäinen voikukkaseppele.

-Tuolla Lotta, tuolla. Tule äkkiä katsomaan. Se perhonen. Kalle kuiskasi hiljaa. Lotta seurasi veljeään.

-Mitä minä sanoin. Kalle kuiskasi. Kevään kaksi kaunistaperhosta laskeutui voikukille.
-Ompa kauniit. Lotta kuiskasi. Vappu ja Iivo kuulivat heinikossa aivan pientä sirinää.
-Onko tuo sudenkorento? Iivo ihmetteli.
-En kyllä ole varma. Vappu mietti ja he koettivat katsoa näkyykö sudenkorentoa. Heinikossa ei kuitenkaan tahtonut erottaa vilahtiko siellä sudenkorento.
-Mahdoinkohan kuvitella vaan? Iivo mietti.
-Kyllä niitäkin pian näkee, ainakin sellainen ääni kuului että ohitse taisi lentää. Vappu vastasi ja he jäivät vielä keräämään voikukkakimpun kotiin vietäväksi.

OIKEIN AURINKOISTA ALKANUTTA VIIKKOA KAIKILLE! Bongasitko pienet perhoset ja sudenkorennon kuvissa? 

Voikukat ja voikukkaseppele on tehty mukaellen Maria Malmströmin kirjan Nukkekoti väinölän vuosi- ohjeesta. Se on ollut jo useamman vuoden ajan tehtävä listalla ja vihdoin sain voikukat ja seppeleen tehtyä. Ihanan kauniit perhoset ja sudenkorento on Saara Vallinevan käsialaa- Saaran sivut löytää facebookista nimellä : Fairytale Artist Saara Vallineva.  Perhoset ja sudenkorento on ihan pikkuisia. Tässä vielä näistä kolmesta ihanuudesta kuvaa =)

Kirsikkapuu

Dalmatian perhe oli ulkoilemassa. Kesän lämpimät päivät olivat jatkuneet ja ulkona alkoi yhäti enemmän kukkia niin puut, pensaat kuin kaikki kukkaset.
-Äiti, koska syreeni alkaa kukkia? Elmeri kysyi.

-Kesäkuussa, yleensä kukinta kestää 2-3 viikkoa. Äiti Anelma Dalmatian kertoi. Anniina auttoi Vilman katsomaan oksia joissa näkyi vain silmuja.

Miklas jäi vanhempiensa syliin alas.
-Kyllä ne siitä kuukauden päästä jo ovat kukkimassa. Karri isä sanoi.

-Äiti, katsokaa mikä vaaleanpunainen puu tuolla on. Anniina huomasi.

-Se on kirsikkapuu. Anelma sanoi ja perhe käväisi ihastelemassa puuta lähempää. Lapset kiipesivät katsomaan vaaleanpunaisia kukkia.

-Tämä on ehdottomasti lempipuuni. Anniina sanoi ja ihasteli kauniin vaaleanpunaisia kukkia.

-Minusta taas syreeni on hienoin. Elmeri sanoi.
-Eihän se vielä edes kuki. Anniina ihmetteli.
-Minä muistan viime vuodesta kuinka hieno se oli. Elmeri sanoi. Vanhemmat kuuntelivat puun juurella lapsiaan.

-Vielä olisi vajaa kolme viikkoa koulua jäljellä. Karri laskeskeli.
-Se menee ihan hujahtaen. Lapset, jatketaanko matkaa? Anelma kysyi.
-Joo, mennään. Lapset vastasivat ja muutamat matkan päässä he näkivät valtavan määrän voikukkia.
-Äiti, äiti, katsokaa miten paljon voikukkia. Anniina ihasteli. Nurmikot oli täynnä voikukkia.
-Muistakaa lapset kun keräätte niitä että vaatteet voivat sotkeentua. Anelma muistutti.
-Joo joo äiti. Kuului kuorossa ja lapset kirmasivat keräämään voikukkia.

Kesän kynnyksellä

Sylviankadulta on lumet sulaneet ja ollaan kesän kynnyksellä. Aurinko paistaa ja lämpötilakin on noussut jo kymmenen asteen paremmalle puolelle.

Iines Vanharoosa auttoi kukkakaupan pihassa vanhempiaan. Hän oli vaihtanut pihakukkiin uudet mullat ja vielä edessä olisi kukkien kastelu.

Perheen isä Mika Vanharoosa taas oli päättänyt kiinnittää kukkakaupan kyltin seinään kiinni. 

-Ole nyt isä varovainen. Iines sanoi.

-Kyllä, minä vain naulaan tämän kiinni. Ei tässä kauaa mene. Mika sanoi.

Kukkakaupan sisällä oli kova tohina. Kukkakuormia oli tullut pitkin päivää ja vielä edessä olisi kukkakaupan avajaiset sekä koulun päättyminen. Se tiesi kukkakauppiaille pitkää päivää. Mika kiipesi tikkaille ja alkoi kiinnittää kylttiä. 

-Katsotko Iines sieltä kauempaa onko kyltti suorassa. Mika pyysi.

-Kyllä se näyttää ihan suoralta. Nosta sitä oikeaa puolta vähän ylemmäs. Iines sanoi. Mika sai kyltin kiinnitettyä ja Iines kasteli ihanat kesäkukat. 

-Koska se multakuorma tulee? Ei ollut enää kuin pari säkkiä multaa jäljellä. Iines kysyi. 

-Kyllä se parin päivän sisällä tulee ellen nyt väärin muista. Mika sanoi.

-Äiti ja Sepeteus häärää kovaa vauhtia. Iines katseli ikkunasta sisälle.

-Hei, hei äiti. Hän vilkutti sisälle. Anu Vanharoosa vilkutti takaisin. 

Sepi ja Marja-Leena Hiireläinen olivat omassa minipuutarhassa. He olivat saaneet myös kesäkukkasia istutettua ja vaihdettua vanhoille kukille uutta multaa. 

-Pitää kesäpaikkaankin viedä multasäkkejä. Marja-Leena tuumasi.

-Meinaatkos tänä kesänä tehdä sinne kukkapenkit? Sepi kysyi.

-Niin ajattelin jos se vain Pasille ja Riitalle sopii. Marja-Leena vastasi. Marja-Leenan poika Pasi oli koko kevään ahertanut viime keväänä ostetulla kesämökillä ja tehnyt sinne remonttia. 

-Näistä voisi viedä sinne mökille jotain. Sepi mietti istutuspöydän ääressä. 

-Kyllä, luulen että äitienpäivän jälkeen sielläkin olisi maa jo vihreänä että voisimme sinne tehdä istutukset. Marja-Leena sanoi.

-Kyllä. Sepi sanoi ja he saivat tehtyä kaiken valmiiksi. Enää olisi roskien vienti roskiin.

-Tämä kirja oli kyllä hyvä osto. Marja-Leena kehui.

-Kiva kun kukkakauppaan on otettu puutarhakirjoja myyntiin. Saa uusia ideoita. Sepi sanoi. 

-Värien lumoa puutarhaan. Marja-Leena lukaisi vielä kirjan kannesta. 

-Saat kyllä siitä hyvät ideat kesäpuutarhaan. Sepi sanoi ja he lähtivät sisälle keittelemään kahvia. 

Oikein ihanaa alkanutta aurinkoista viikkoa kaikille! 

KIITOS Taru.L ( tarun taiturointeja löytyy facebookista ryhmästä nimeltä pikkumaista. )  ihanaakin ihanimmista kukkasista, Kiitos Minna ( facebook ryhmä sinisiiven minit) kukkamullasta, kukkakirjasta ja kukkatarvikkeista. Kukkakaupan etupaneli on omaa tuotantoa kivetyksineen- Ikkunat ovat irroitettu vanhasta rikki menneestä muumitalosta.  Sepin ja Marja-Leenan minipuutarha on rakennettu lyhtyyn ja lyhdyn kahteen lasiseinään on tehty taustat. Kiitos vielä Johannalle istutuspöydästä, tämän lyhdyn rakentaminen oli jo pitkään haaveena.