sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Suuri Snadi 2015, osa 1

-Marja-Leena, lähdetäänkö käymään kaupungilla? Siellä olisi Suuri Snadi tapahtuma, miniatyyri-ja pienoismallitapahtuma? Voisimme hakea vaikka Pasin lapset mukaan, lapset voisivat viihtyä tapahtumassa. Ehdotin Marja-Leenalle parin päivän kuluttua.
-Sehän kuullostaa hyvältä. Lapset lähtisivät varmasti mukaan. Marja-Leena innostui ja sopi poikansa kanssa että hakisimme lapset autolla ja lähtisimme käymään kaupungissa asti.





-Mummi, ompas tänne pitkä matka. Osku totesi takapenkiltä.
-Ihan pian ollaan perillä.Marja-Leena sanoi.
-Katsokaas, tuolla näkyy jo. Huomasin Vantaan Energia Areenan.
-Nyt pitää vain löytää parkkipaikka. Täällä on todella paljon autoja. Marja-Leena huomasi.
-Kylläpäs onkin väkeä. Mari sanoi.

-Jokapuolella on vain autoja. Mari jatkoi kun ei autolle meinannut löytyä parkkipaikkaa.
-Hei, tuolla ylhäällä mäen päällä on tilaa. Riku huomasi.
-Ajetaan sinne niin pääsemme vihdoin tapahtumaan. Sanoin ja ajoin auton kadun varteen.
Kävelimme muutaman sadan metrin matkan Areenalle.
-Lapset, muistakaa että täällä on paljon väkeä. Varmasti haluatte kiertää keskenänne Areenaa mutta muistakaa pysyä yhdessä. Marja-Leena sanoi.
-Mä haluan ainakin nähdä niitä junia. Riku totesi.
-Minä ja Mumminne kierrämme miniatyyripuolella ja tulemme sitten käymään siellä katsomassa junia. Sanoin.
-Haluatko Mari tulla meidän mukaan vai oletko poikien kanssa? Marja-Leena kysyi.
-Menen poikien mukaan. Mari sanoi.

Ja niin lähdimme Suuri Snadi 2015 messuille.

-Katsos Marja-Leena mitä herkkuja täällä on. Sanoin.
-Ompas herkullisen näköistä. Voisin mieluusti kotiin viedä hedelmiä ja kasviksia. Marja-Leena ihasteli.
                                            (Scarr Angie, Espanja. www.angiescarr.co.uk)

-Täällä on tänävuonna miniasuntomessut "eläimellistä menoa". Haluatko käydä katsomassa taloja, jos vaikka näkyisi tuttuja? Ehdotin.
-Ennemmän täällä kaupungissa on varmasti sinun tuttujasi. Mennään vaan katsomaan. Marja-Leena vastasi.

                                                       (Nalle talo, Leena Saikko)

            (Hilman ja Vilman puoti. "Wooper"Jaana Inkinen. Miniklubi-kerho viimeistellyt.)
      (Sylvanian eläinten talo, Milja Försti. Lampaille on Milja itse virkannut vaatteet) 

-Katsos, tuolla on lammas perhe. Huomasin ja vilkutin heille ohimennessämme.
                                                         (Leila Finnlund, Hiiren talo)

                                                    (Metsolan koulu, Leila Finnlund)
-Tuolla vanha kyläkoulu, kerroin Marja-Leenalle.
-Metsolan koulu. Ompas hienoa. Lapset ovat niin keskittyneitä opiskeluun. Marja-Leena ihasteli.

Ihastelimme vielä näyttelyn taloja ja kaikki talot oli täynnä mitä upeampia yksityiskohtia.

                                                  (Hiirten talo. Sirkka Vesterinen)


                                                 (Nalle Talo, Iida 10v ja Leena Saikko)

                                         ( Hiiritalon joulunodotus ja Jäniksen Kahvila)

-Pitäisikö välillä käydä katsomassa mitä lapset puuhaavat? Marja-Leena mietti.
-Lapset ovat varmasti innoissaan junista. Käydään vain katsomassa välillä heitä ja tullaan sitten ostoksille. Varmasti tulee vähän tilaakin tutkia paremmin kaikkea. Sanoin ja lähdimme pienoismallien puolelle katsomaan minne Riku, Osku ja Mari olivat lähteneet.





Lapset olivat innoissaan tutkimassa mitä erilaisempia pienoismalleja.
                                      (Lahden rautatieharrastajat, TOPPAROIKKA RY.)

-Mä oon täällä ihan jättiläinen. Osku huudahti innoissaan seuraavan pöydän äärellä.
-Näähän on ihan pikkuisia. Rikukin huomasi.
-Me voitais tälläisiä pyytää joululahjaksi. Mari keksi.
-Hyvä idea sisko. Riku innostui.

-Täällä on Legojakin. Tuolla, mennään sinne. Lapset kiiruhtivat eteenpäin.

                                                                    (Kiskoklubi)

-Tuolla on isot pöydät junaratoja, mennään katsomaan. Mari ehdotti ja lapset liikkuivat seuraavan pöydän ääreen.

                                                              (Laakson pojat)



-Lapset, mites teillä sujuu täällä? Marja-Leena kysyi kun pääsimme lasten luokse.
-Ihan  hyvin. Riku vastasi.
-Täällä vaikka mitä junia. Tuolla on kaikkia autolelujakin. Osku sanoi.
-Ei olla vielä ehditty siellä edes käydä. Mari sanoi.
-Tuolla ylhäällä on kahvio jos teidän iskee nälkä. Voitte käydä siellä syömässä. Sanoin.
-Me lähdemme nyt tekemään ostoksia. Halusin vain tulla katsomaan että kaikki on hyvin. Marja-Leena sanoi.
-Hyvin me pärjätään mummi, me ollaan jo isoja. Riku sanoi.
-Tiedän, te olette jo isoja. Marja-Leena hymyili lastenlapsilleen.
-Me kierretään tämä loppuun ja katsotaan autoja ja mennään sitten syömään. Mari ehdotti.
-Kuullostaa hyvältä. Sanoin.
-Olemme tuolla Nukkekoti puolella sitten. Tulkaa sinne jos tulee jotain. Marja-Leena huolehti.
-Tullaan mummi. Osku sanoi.
-Mummi, nuo ihan minimini junaradat voisi olla kiva joululahja. Riku muisti sanoa.
-Sellaiset ihan pienetkö mitä tuli tuossa vastaan? Marja-Leena kysyi.
-Juuri sellaiset. Osku vastasi.
-Lähdetäänkö sitten Marja-Leena tekemään ostoksia? Kysyin.
-Mennään vain. Marja-Leena vastasi ja lähdimme takaisin nukkekoti puolelle pienoismallien läpi.



















6 kommenttia:

  1. Ihana tarina! :) Oliko pienoisrautatieväki ihmeissään, kun hiiret pölähtivät paikalle?

    VastaaPoista
  2. Olipa mukava kun näin paljon kuvia ja mukava tarina messuilta <3

    VastaaPoista
  3. Minunhan tuo tuntemattoman tekijän talo on :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leila, korjaan tiedot tuonne talon kuvan alle vielä tänään =)

      Poista