Malla matkustaa, osa 2

 Seuraavana aamuna Malla heräsi virkeänä. 

-Aamupalaksi olisi joulutorttuja. Veli Vauhdikas oli tuonut pussillisen niitä keittiötuvasta. 

-Minä toin sinulle tonttulakin, saat laittaa sen päähäsi niin sulaudut joukkoon. Yritetään tänään etsiä Joulupukki käsiimme. Lumiunelma sanoi. Malla laittoi tonttulakin päähän ja otti Veli Vauhdikkaan tarjoaman joulutortun. 

-Syöttekö te vain jouluherkkuja täällä? Malla kysyi.

-Ei sentään. Me syömme ihan tavallista ruokaa. Minä vain ajattelin, että pääset joulun tunnelmaan. Veli Vauhdikas naurahti. 

-Mistäs aloitetaan? Lumiunelma kysyi. Hän rakasti joulutorttuja ja voisi syödä niitä joka päivä. 

-Hmmm... Mennään katsomaan mitä tulee vastaan. Veli Vauhdikas ehdotti. Kolmikko lähti nukkumahuoneesta pohjoispäädyn käytäville. 

-Apua, kuka sinä olet? kaksi pientä tonttua säikähti kolmikkoa ja heidän kärrynsä kaatui. 

-Malla... Voi ei, teidän kaikki postit kaatui. Malla huolestui. 

-Ei se mitään. Me olemme postitonttuja. Minä olen Elmi Kirjelmä ja tässä on Suvi Salama. Elmi Kirjelmä esitteli heidät. 

-Malla on täällä vieraana, hän on tapaamassa Joulupukkia. Veli Vauhdikas sanoi ja alkoi nostamaan kaatuneita posteja. 

-Minäkin autan. Malla sanoi ja nosti postinipun kärryyn.

-Mitä kirjeitä nämä ovat? Hän kysyi.

-Nämä ovat maailmalta saapuneita kirjeitä Joulupukille. Suvi Salama vastasi. 

-Nytkö jo tulee näin paljon kirjeitä? Malla kysyi.

-Kyllä, tämä on tämän päivän yksi lähetys. Haluatko tulla katsomaan mitä me teemme? Elmi Kirjelmä kysyi ja tonttujoukko lähti yhdessä kärryjen kanssa postiosastolle. 

-Malla on täällä tapaamassa Joulupukkia ja hän tuli katsomaan meidän postiosastoa. Suvi Salama esitteli Mallan muille postitontuille. Malla katseli postikärryjen takaa ympärilleen. Joka paikka oli täynnä joulukirjeitä. 

-Saisinko auttaa teitä? Voisitteko kertoa mitä pitää tehdä? Malla kysyi. Kauempana oli lisää postitonttuja postien ympäröimänä.

-Tietenkin. Istu vain pöydän ääreen, niin aloitetaan työt. Veli Vauhdikas ja Lumiunelma voivat osallistua kanssa. Yläkäpälä alkoi ohjeistamaan postin käsittelyä. 

-Te teette aivan ihanaa työtä. Malla ihasteli kun kaikki kirjeet menivät oikeisiin kasoihin. 

-Joulupukille kirjeen kirjoittaminen on todella tärkeää. Jokainen toive on todella tärkeä. Yläkäpälä sanoi tuntien ylpeyttä postitonttuna olemisesta. 

-Täällä olisi vielä lisää. Selkonen sanoi ja toi uusia laatikoita postitoimistoon. Malla kiiruhti postien luokse. Häntä hämmästytti miten paljon kirjeitä oikein tuli. 

-Ja mitä lähemmäs menemme joulua, niin kirjeiden määrä lisääntyy. Selkonen kertoi. 

-Haluatko nähdä mitä kirjeille lopuksi tapahtuu? Veli Vauhdikas kysyi.

-Mitä niille tapahtuu? Malla ihmetteli. Eikö se riittänyt että ne käydään läpi ja toiveet kirjataan ylös.Hän mietti. 

Kolmikko lähti postitoimistosta tuhansien kirjeiden huoneeseen. 

-Mitä täällä tapahtuu? Malla ihmetteli. Veli Vauhdikas ja Lumiunelma katsoivat toisiaan. Tieto Terävä, arkistotonttu saisi kertoa ihan itse. 

-Tämä on tuhansien kirjeiden huone. Täällä on kaikki kirjeet säilöttynä mitä Joulupukille kirjoitetaan. Osa kirjeistä on todella, todella vanhoja. Tieto Terävä selitti. Malla katseli ympärilleen.  Vanhoja postisäkkejä siellä täällä, vanhoja sinetöityjä laatikoita hyllyt täynnä. 

-Nämä kirjeet luetteloidaan ja sinetöidään suljettuihin laatikoihin tai säkkeihin. Kirjeet on suojattu ja ne säilötään täällä tuhansien kirjeiden varastossa. Tieto Terävä jatkoi selostamista. 

-Onko minunkin kirjeeni Joulupukille täällä? Malla kysyi ja katseli laatikkopinoa. Viime vuonna hän oli aivan varmasti lähettänyt kirjeen Joulupukille. 

-Se taitaa olla kirjesalaisuus mitä tontut ei paljasta. Veli Vauhdikas puuttui keskusteluun. 

-Me voisimme käydä Joulupukin työhuoneella katsomassa onko hän siellä? Lumiunelma ehdotti ja kolmikko päätti jatkaa matkaa. He kävivät vielä postitoimistossa kiittämässä kaikkia postitonttuja vierailusta. 

Kop, kop. Veli Vauhdikas koputti Joulupukin työhuoneen oveen. Joulupukki ja Joulumuori olivat juuri saapuneet työhuoneelle yhdessä. 

-Joulupukki, täällä olisi Malla. Veli Vauhdikas esitteli joulutalon vierailijan. 

-Malla, tervetuloa joulutaloon. Onhan sinusta pidetty hyvää huolta? Joulupukki kysyi. 

-Oletko sinä Joulupukki? Ja sinä Joulumuori? Malla kysyi vuorostaan. 

-Kyllä, me olemme Sylviatunturin Joulupukki ja Joulumuori. Käyhän istumaan tuohon sohvalle, niin saat kertoa miten päiväsi on sujunut. Joulupukki hymyili. Malla istui sohvalle ja Joulumuori asetti torkkupeiton hänen jaloilleen.

-Tämä on kuin suurta seikkailua. Malla aloitti ja huomasi jälleen koiran joulutalossa. 

-Rusina on minun koirani. Joulupukki kertoi huomaten Mallan katsovan Rusinaa.  Malla kertoi saapumisestaan ja miten pikkuiset tontut olivat tulleet häntä vastaan. Yö oli mennyt huomaamatta ja tänä aamuna hän näki miten paljon Joulupukki saakaan kirjeitä. 

-Kiitos Lumiunelma ja Veli Vauhdikas että olette pitäneet vieraastamme hyvää huolta. Joulupukki kiitteli. 

-Tottakai me aina autamme. Lumiunelma sanoi. Se oli suuri tehtävä jos Joulupukki pyysi apua jossakin. 

-Aina Joulupukki. Veli Vauhdikas sanoi. He olivat ylpeitä, että Mallan vierailu oli sujunut hyvin tähän asti. 

-Joulupukki, tuonko pöydän ääressä sinä teet aina töitä? Malla huomasi ja kiiruhti pöydän ääreen istumaan. Tässä Joulupukki suunnittelisi miten kulkee jouluaattona ja vastailee tärkeisiin kirjeisiin... Tämä taisi olla maailman tärkeimpiä huoneita maailmassa. Hän mietti mielessään.

-Malla? Joulupukki seisoi hänen vieressään. 

-Anteeksi, minä taisin innostua. Malla totesi. 

-Kyllä siinä istua saa. Minä kuulin, että sinulla olisi asiaa minulle? Joulupukki sanoi. 

-Totta. Minulla olisi yksi joulutoive... Saanko kuiskata sen sinulle? Siksi minä tänne toivoinkin pääseväni vierailulle.  Malla kysyi. 

-Tietenkin. Joulupukki vastasi. Malla kuiskasi Joulupukin korvaan tämän vuoden toiveen. 

-Toiveesi on vastaanotettu. Joulupukki sanoi. 

-Mitäs me teemme seuraavaksi? Lumiunelma kysyi. 

-Lumiunelma ja Veli Vauhdikas, kiitos teidän avustanne. Te voisitte nyt ohjata Mallan pohjoispäädyn aulaan. Hän pääsee seuraavaksi tutustumaan Lelupajaan ja hänet tullaan siitä hakemaan. Joulupukki selitti. 

-Näenkö enää sinua tai Joulumuoria? Malla kysyi. 

-Kenties. Pääset ensin tutustumaan tonttujen päämajaan lelupajalle ja siellä vasta ohjelmaa riittää. Joulupukki kertoi. 

-Kiitos Malla vierailusta. Toivottavasti mekin vielä näemme. Lumiunelma totesi. 

-Kiitos seurastanne. Tämä on aikamoinen seikkailu. Malla huokasi ja katseli vielä ympärilleen. Joulupukin työhuone oli todella salaperäinen. Täällä olisi viettänyt aikaa kyllä kauemminkin. 

-Kiitos Malla, oli hauska tutustua. Veli Vauhdikas sanoi aulassa. 

-Kiitos samoin. Malla kiitteli molempia pikkuisia tonttuja. Hän oli aivan innoissaan. Mikä uusi seikkailu häntä olisi seuraavaksi odottamassa? 

( Malla matkustaa jatkuu vielä seuraavissa osissa... Huomenna luvassa lisää tarinoita) 

Malla matkustaa, osa 1

 ALKUTEKSTI LUKIJOILLE : 

Mallan matkat on Saija Hiltusen alkuun laittama idea nukkematkailijasta joka seikkailee vuorotellen eri nukkekotiharrastajien luona. Mallan matkoja löydät sosiaalisesta mediasta tunnisteella #mallamatkustaa  Mallan edellisen vierailun löydät Linjakujalta Liisan blogista. 

-Mikä tämä paikka on? Viimeksi näin Liisan luona unta joulusta, mutta missä minä nyt olet? Malla ihmetteli. 

-Kuka sinä olet? Mitä sinä täällä teet? Kuului Mallan sivusta ääni. Eteisen penkillä istui pikkuinen tonttu. 

-Minä olen Malla ja minä olen matkustellut eri puolella Suomea. Minun vuoroni oli tulla... Odotas...Malla aloitti. 

-Sylviatunturilla harvemmin näkee vieraita. Yleensä vieraat ovat kunniavieraita ja saaneet vierailuluvan... Tonttu selitti kiivaasti. 

-Täällähän sinä olet. Anteeksi että olemme myöhässä! Kaksi pikkuista tonttua saapui kiirehtien joulutalon eteiseen. 

-Tervetuloa Joulutaloon! Me olemme pikkuisia tonttuja. Minä olen Lumiunelma ja tässä vieressäni on Veli Vauhdikas. Tuolla penkillä istuva Sarvela on täällä sisällä lämmittelemässä. Hän on tunturitonttu ja harvemmin tietää joulutalon vierailuista. Lumiunelma esittäytyi. 

-Minä olen Malla. Malla esittäytyi. 

-Tervetuloa vierailulle joulutaloon. Me esittelemme sinulle paikkoja ja pääset tapaamaan Joulupukkia. Veli Vauhdikas sanoi. 

-Onko täällä joulupukki? Malla kysyi.

-Tietenkin, sinä olet joulutalossa. Täällä asuu vain tonttuja, joulupukki ja joulumuori. Tämä on kuin pienenpieni kylä mutta me teemme täällä ympäri vuoden joulua. Lumiunelma vastasi. 

-Mennäänkö? Sinun on täällä parempi liikkua villasukkien kanssa. Veli Vauhdikas ojensi punaiset villasukat Mallalle jalkaan ja niin kolmikko lähti kiertämään joulutaloa. Sarvela jäi pudistelemaan päätänsä ja mietti miten vierailija oikein oli päässyt Sylviatunturille. 

Ensimmäisenä Malla pääsi tutustumaan Joulutalon pohjoispäätyyn. Siellä heitä vastaan juoksi Hukkapala koira. 

-Ompas pikkuinen koira. Malla ihasteli. 

-Se on minun koirani. Naada Juuppanen, ikuisuustonttu kertoi.

-Naada, voisitko kertoa joulutalosta Mallalle? Se käy sinulta niin nopeasti. Lumiunelma pyysi. 

-Tottahan toki. Minä asun tuolla yläkerrassa, minä haen joulutalon muutaman historian kirjan. Naada Juuppanen vastasi ja haki Mallalle kirjoja luettavaksi. He kävivät yhdessä läpi historiaa, sillä tiesihän Naada Juuppanen ikuisuustonttuna kaiken mitä joulutalossa oli tapahtunut vuosien aikana. 

-Mennäänkö seuraavaksi kysymään sihteeri tontulta milloin Joulupukki on paikalla? Veli Vauhdikas ehdotti ja kolmikko lähti tapaamaan sihteeritonttua. 

-Onko Joulupukilla oma sihteeri? Malla ihmetteli. 

-Tietäisitpä vain... Sihteeri tietää kaikki säännöt ja ohjeet. Hän huolehtii että me tontut pidämme lomamme ja voit kysyä häneltä mitä vain. Lumiunelma vastasi ja pian kolmikko olikin sihteerin oven takana. 

-Allakka on ainakin paikalla. Veli Vauhdikas totesi ja kolmikko meni sisälle. 

-Milloin Joulupukki on paikalla? Me esittelisimme Mallan Joulupukille. Lumiunelma kysyi.

-Odotas... Hän taitaa olla nyt kierroksella Lelupajalla. Allakka tarkisti Joulupukin ohjelmaa. 

-Sinäkö tiedät missä Joulupukki on aina? Malla kysyi.

-Yleensä. Toki Joulupukillakin on vapaapäiviä Joulumuorin kanssa. Allakka vastasi. 

-Nämä pikkuiset kertoivat, että sinä tiedät kaikkia sääntöjä. Kerro joku joulutalon sääntö tai ohje? Malla pyysi. Allakka purskahti nauramaan. 

-Vai minä tiedän kaiken.... sääntö numero 207: Tonttu ei jätä toista tonttua pulaan. Allakka vastasi.

-Sääntö numero 1: Joulu tehdään aina yhdessä. Lumiunelma sanoi ylpeänä.

-Kyllä. Allakka hymyili.

-Me menemme odottamaan Joulupukkia olohuoneeseen. Hän varmasti tulee sinne pian. Veli Vauhdikas sanoi ja kolmikko jatkoi taas matkaansa. 

Olohuoneessa oli kuitenkin aivan hiljaista. Edes takassa ei ollut valkeaa. 

-Ei Joulupukki kyllä täällä ole. Veli Vauhdikas totesi. 

-Mutta täälläkin on pienenpieni koira. Malla huomasi ja katseli olohuoneen seinälle. Siellä oli valokuvia Joulupukista ja Joulumuorista. 

-Se on Eetu. Tahvo sai sen viime vuonna joululahjaksi Joulupukilta. Lumiunelma kertoi. Malla rapsutti pientä koiraa.

-Aivan ihana Eetu, niinkuin se Hukkapalakin. Malla ihasteli. 

-Yleensä Joulumuori on täällä kutomassa villasukkia, mutta en tiedä missä hän tänään on. Lumiunelma sanoi. 

-Kello on kyllä aika paljon, he ovat voineet mennä jo nukkumaan? Veli Vauhdikas huomasi. Aika oli vierähtänyt ihan huomaamatta. 

-Me viemme sinut nukkumaan nukkumahuoneen vintille. Veli Vauhdikas tuo sinulle sinne patjan, niin saat nukkua rauhassa. Etsitään Joulupukki huomenna. Lumiunelma sanoi. Malla katsahti kelloa, se olikin jo ilta ja hän huomasi olevansa väsynyt. Tänne Sylviatunturille oli ollut aivan mysteerinen matka. 

-Mennään vaan. Huomenna on uusi päivä. Malla sanoi. Kolmikko lähti nukkumahuoneeseen ja Malla pääsi omaan rauhaan. 

Kun patja, tyynyt ja peitto olivat lattialla, Malla ehti vain hetken pitää silmiään auki ennen kuin nukahti. 

-Olenko minä nyt oikeassa joulutalossa? Hän mietti ja nukahti samantien. 

Malla matkustaa jatkuu seuraavissa osissa...