Virpomisoksia

Jouni Sammalporo lähti lastensa Matildan ja Viljamin kanssa keräämään pajunoksia. Sunnuntaina olisi palmusunnuntai ja lapset halusivat lähteä virpomaan.

-Iskä, tuolla on paljon pajunoksia. Matilda näytti.
-Niin onkin, haetaas sieltä oksia. Jouni tuumasi ja he kipusivat lumin penkan ylitse ojan reunalle jossa kasvoi pajunoksia.
-Montako me tarvitaan? Viljami mietti.

-Ainakin kolme oksaa jokaiselle. Matilda sanoi ja keräsi itselleen kaksi oksaa.

-Otetaan Eliaksellekin oksat. Jouni keräsi oksia perheen nuorimmalle lapselle joka oli jäänyt kotiin.

-Oliskos tässä tarpeeksi? Näistä saatte tehtyä hyviä virpomisoksia. Jouni kysyi lapsilta.
-Kyllä ne varmaan riittää. Ei viedä kaikkia niin riittää muillekin. Matilda sanoi.
-On tässä vielä muillekin vaikka ja kuinka. Viljami sanoi katsoen pajuja ympärillään.

-Mun oksat on tuolla kasassa, kyllä tässä on tarpeeksi. Matilda sanoi ja he lähtivät kotiin.
Kotona perheen äiti Teija laittoi pajunoksat maljakkoon odottamaan koristelua.
-Elias on täällä malttamattomana odottanut teitä. Hän sanoi isommille lapsille.

-Mu, mu. Elias halusi itselleen oksan maljakosta.
-Odota hetki niin laitetaan pöydälle höyhenet ja nauhat. Äiti toppuutteli Eliasta mutta Elias otti jo oksan itselleen.

Matilda ja Viljami laittoivat askartelutarvikkeet pöydälle valmiiksi.
-Mä aion leikata tälläisiä koristeita mun oksiin. Matilda sanoi ja otti sakset ja punaista kartonkia.

-Mä laitan mun oksiin vaan höyheniä. Viljami sanoi ja liimasi höyheniä omaan oksaansa.

-Äiti auttaa sinua Elias. Millainen höyhen sinulle laitetaan? Teija kysyi.

Elias tutki erivärisiä höyheniä ja halusi sinisen höyhenen itselleen. Matilda sai koristeet leikattua ja aloitti myös oksansa koristelun.

-Miten se virpomislaulu meni? Viljami kysyi.
-Se on runo eikä laulu. Matilda vastasi.
-No miten se menee? Virvon varvon jotain.. mulle palkka ja sulle oksa ja onnea vuoteen uuteen? Viljami mietti.
-Ihan meni metsään. Virvon varvon tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, uudeks vuodeks. Sulle vitsa, mulle palkka. Matilda lausui.
-Mä sanon sen kuitenkin ihan väärin. Viljami sanoi.
-Teillä on hyvää aikaa vielä tänään sitä opetella. Kyllä se mieleen jää. Teija sanoi ja lapset lausuivat kuorossa virpomisrunon.
-Tää on valmis. Viljami heilutti omaa oksaansa.

-Sehän on hieno. Laittakaa valmiit oksat takaisin maljakkoon. Teija sanoi.  Viljami haki uuden oksan ja alkoi sitä koristella. Elias ihasteli omaa oksaansa jossa oli yksi höyhen.
-Laitetaanko siihen muuta? Teija kysyi.
-Ei, tää o mu. Elias päätti. Hän oli tyytyväinen omaan oksaansa ja lapset tekivät oksia valmiiksi kukin omaan tahtiinsa.

-Äiti onko sulla maljakkoa mun omille oksille? Matilda kysyi.
-On meillä, haen kaapista. Teija vastasi. Hän kävi hakemassa Matildalle oman maljakon.

-Kato äiti kuinka kaunis tästä tuli. Matilda ihasteli.
-Siitä tuli kaunis. Teija ihasteli.
-Mennäänkö me huomenna virpomaan mummille ja papalle? Elias kysyi.
-Mennään. Teija vastasi.
-Onkohan mummi ostanut meille suklaamunia? Jos ne ei tiedä että on virpomispäivä. Elias mietti.
-Kyllä mummi ja pappa varmasti tietävät että on palmusunnuntai. Teija sanoi.
-Voidaanko me virpoa siellä muille? Matilda kysyi.
-Onko teillä paljon oksia? Teija kysyi.
-On, voidaan siis mennä viherkodissa muillekin virpomaan. Matilda innostui.
Lapset olivat saaneet ison kasan oksia koristeltua.

-Mennään etsimään vaatteet huomiselle. Elias ehdotti.
-Mennään vaan. Matilda suostui.
-Lapset, mikä unohtui? Teija kysyi.
-En mä tiedä. Elias mietti.
-Siivous, sotkut pitää siivota pois. Teija avitti.

-Äiti, etkö sä voisi siivota kun sä osaat siivota paljon paremmin. Elias ehdotti.
-Ja sä oot äiti nopeempi kuin me. Me haluttais etsiä vaatteet ensin. Matilda jatkoi veljensä ehdotusta.
-Ei ne vaatteet sieltä mihinkään karkaa. Siivotaan yhdessä ja mennään sitten kaikki etsimään vaatteita. Teija sanoi.
-Ihan tylsää. Elias sanoi mutta meni sitten siivoamaan sotkua pöydältä.
-Kai me sitten siivotaan ensin. Matildakin tuli siivoamaan. Pöytä oli hujauksessa siivottu ja lapset pääsivät etsimään kaaapeista virpomisvaatteita valmiiksi.


Palmusunnuntai lähestyy ja lapset pääsevät virpomaan! Ihania virpomisoksien koristeluja kaikille!

( Kiitos oksista ja maalausideasta Anittalle, kiitos Niinalle erikeperistä, kiitos höyhenistä Annelille ja maljakoista Teijalle ja Katjalle.)

Askartelua päiväkodissa

Hilla Helmiäinen, päiväkoti Primrose Nurseryn hoitaja oli tuonut askartelutarvikkeita päiväkotiin. Osa lapsista oli päiväunilla, osa ulkoilemassa ja yksi ryhmä oli tänään askarteluvuorossa.
-Lapset, tänään askarrellaan tulevaan isänpäivään kortteja. Hilla kertoi lapsille.

-Mitä me teemme näistä? Jasmin Pähkinäorava ihmetteli edessään olevia askartelutarvikkeita.
-Minäpäs näytän teille ja saatte sitten tehdä perässä, autan kyllä jokaista. Hilla sanoi.
-Ensin otetaan täältä tälläinen kangas pala. Jokainen saa valita mieluisan värin ja nauha taitellaan rullalle. Hilla alkoi kertoa.

-Minä otan tämän, tää on isin väri. Jasmin tuumaili ja nappasi itselleen askarteluvälineitä tietämättä edes mitä tehdä.
-Jasmin, kuunteles nyt ohjeet. Hilla huomasi Jasminin keskittyvän muualle.

-Sitten rulla kiinnitetään narulla kiinni ja siitä tulee kukkanen. Hilla opasti lapsia.

-Sitten kukka tarvitsee tietenkin vähän vihreää.Täältä otetaan vähän kukkaseen lehteä. Amanda Harmaatäplä ja Sisu Suomenkarja olisivat halunneet samantien askarrella mutta ohjeet oli ensin kuunneltava.
-Näin, nyt on kukkasessa vihreä varsi. Hilla näytti lapsille ja Sisu katsoi tarkkaan kukkasta.

Ilmari Maalaishiiri ja Elias Sammalporo tutkivat askartelulaatikoita mitä kaikkea niistä löytyi.
 -Nyt voidaan ottaa kukkaselle maljakko. Täällä on jos jonkin väristä purkkia.Minä valitsen sinisen purkin tälle kukkaselle. Hilla sanoi.

-Kukkanen sujautetaan maljakkoon ja siinä meillä onkin sitten kukka maljakossa. Hilla näytti lapsille.
-Mulla on jo oma maljakko. Jasmin näytti valitsemaansa sinistä maljakkoa.
-Saanko mä ottaa kanssa? Ilmari kysyi.
-Vielä hetki Ilmari, sitten tulee sinunkin vuorosi askarrella. Hilla neuvoi ja siirtyi askartelu huoneen eteen.
-Nyt otamme vielä tästä kartonkia ja leikkaamme sopivan korttipalan. Hän jatkoi opastusta.

-Voi ei, nämä kaatui. Elias kaatoi purkkilaatikon.
-Ei se haittaa mitään, nyt vain reippaasti keräät kaikki takaisin laatikkoon. Hilla sanoi ja leikkasi kukkaselle sopivan kokoisen kortin. Elias keräsi kaatuneet purkit laatikkoon takaisin ja tuli kuuntelemaan ohjeet loppuun.

-Kukka kiinnitetään korttiin kiinni ja lopuksi autan teitä kirjoittamaan korttiin vielä onnitteluviestin isälle. Hilla sanoi ja sai kortin valmiiksi.
-Nyt on isänpäivä kortti valmis. Muistatteko ohjeet? Autan kyllä jokaista ja jokainen saa varmasti kortin tehtyä. Hän jatkoi.
Ja niin alkoi lapsilla kova tohina ja jokainen alkoi askarrella omaa isänpäivä korttiaan.

Amanda ihasteli kankaita ja päätti valita punaisen kankaan omaan kukkaansa. Jasmin sai oman kukkasen valmiiksi ja innoissaan laittoi kukkasta valitsemaansa siniseen purkkiin.

Ilmari keräili vihreää omaan kukkaansa ja Sisu koetti kirjoittaa onnitteluja omaan korttiin.
-Hilla, miten kirjoitetaan isi? Sisu kysyi.
Hilla tuli neuvomaan sisua ja huomasi Eliaksen harmittelevan jotain.
-Elias, mikä hätänä? Hän kysyi.
-Minä en halua sinistä korttia. Minä haluan punaisen. Elias tuumasi.
-Minä haen tuolta kaapista sinulle punaista kartonkia. Voit tehdä siitä korttisi. Haluaako joku muu? Hän kysyi muilta. Kukaan muu ei halunnut punaista korttia.
Elias oli punaisesta innoissaan, se oli hänen lempivärinsä.

Hetken aherruksen jälkeen jokainen lapsi oli saanut kortin valmiiksi.
-Tulipas niistä hienoja. Te olette kyllä taitavia askartelijoita. Hilla tuumasi.
-Niin ollaan. Jasmin sanoi.

-Koska askarrellaan lisää? Sisu kysyi.
-Eiköhän me ensi viikolla taas jotain keksitä.Nyt on kuitenkin teillä ulkoilun aika ja seuraava ryhmä tulee tekemään kortteja. Laitetaan nämä tuonne hyllylle, niin jokainen voi päivän päätteeksi viedä oman kotiinsa. Muistakaa sitten antaa kortit isälle isänpäivänä. Hilla sanoi.
Ensimmäinen ryhmä sai näin isänpäivä onnittelukortit valmiiksi.

ISÄNPÄIVÄNÄ: 

Sunnuntai aamuna Sammalporon perheessä oli vilskettä. Isä jouni sai nukkua pitkään kun lapset valmistivat aamupalaa yhdessä äitinsä kanssa. Oli aika mennä onnittelemaan isää isänpäivänä.
-Hyvää huomenta isi. Lapset huudahtivat innoissaan.

Jouni availi silmiään ja kaikki hänen kolme lastaan, Viljami, Matilda ja Elias olivat sängyn vieressä.
-Täältä saat kahvia ja kakkua. Hänen vaimonsa Teija ojensi kahvikupillisen ja kakkupalat sängylle.
Lapset hakivat tekemänsä onnittelukortit isälle.

-Hyvää isänpäivää. Lapset toivottivat.
-Kiitos lapset. Ihana kortti sinulta Elias, ihanat käden jäljet Matilda ja mikäs sinulla on Viljami? Ompas hauska, kravatti. Pitäisikö minun joskus vaihtaa tämä rusetti kravattiin? Jouni tuumaili ja hörppi kahvia.
-Tänään on isi sinun päivä. Elias sanoi.
-Niin se taitaa olla ,tehdään silti koko päivä yhdessä jotain kivaa. Onhan teilläkin näin sunnuntaina vapaapäivä. Jouni sanoi.
-Joo, käydäänkö me mummilassa? Minulla on kortti ukillekin. Matilda sanoi.
-Kyllä me siellä käydään. Teija sanoi lapsille.
-Onko tänään ukinkin päivä? Elias kysyi.
-Kaikkien isien päivä. Matilda tuumasi pikkuveljelleen.
-Hyvää isi päivää sitten. Elias sanoi.

                                           OIKEIN HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE!!