maanantai 5. joulukuuta 2016

Sylviatunturin tonttujen tarina

Wilhelmi kaivoi vintiltä esiin ison rahilaatikon.
-Täällä saattaa olla tonttukirjat. Hän sanoi.
-Ei me katsottu täältä lainkaan. Sinisointu totesi.


-Miksi ne on piilossa? Pyry-Petteri kysyi.
-Siksi ettei ne pölyynny ja pysyvät hyvässä säilössä. Wilhelmi vastasi ja avasi rahin.


-Ompas siellä kirjoja. Pyry-Petteri ihasteli.
-Sieltä varmasti löydät apua Pyry-Petteri. Sinisointu sanoi. Pyry-Petteri ja Wilhelmi ottivat tonttukirjat esille.


-Tässä on tonttujen historia kirja. Tässä on tonttujen siivousopas. Sinisointu luetteli.
-Viedään kirjat tuonne huoneeseeni niin pääsette sinne niitä tutkimaan. Wilhelmi sanoi ja otti osan kirjoista syliinsä.


-Minä otan tämän tonttujen tarinat kirjan. Pyry-Petteri sanoi.
Yhdessä he kantoivat kaikki kirjat Wilhelmin huoneeseeen vintin toiseen päätyyn. Pyry-Petteri istahti nojatuolille ja katsoi innoissaan kirjapinoa. Tiuku käpertyi Pyry-Petterin viereen.


Sinisointu jäi katsomaan Wilhelmin shakkilauta peliä.
-Pelataanko erä? Sinisointu kysyi.
-Osaatko sinä pelata tätä? Wilhelmi kysyi.
-Osaan, Tammiveistäjä on opettanut joskus. Sinisointu sanoi.
-Tammiveistäjä täällä käykin välillä pelaamassa kanssani. Wilhelmi sanoi ja he alkoi pelaamaan shakkipeliä.

Pyry-Petteri avasi Tonttujen Tarinat kirjan ensmmäisen sivun.

" Oletko koskaan kuullut tarinaa tätä?
Ethän lukematta sitä jätä.
Kuulet tonttujen tarinan,
ehkä samalla näet vilahduksen punalakkien. "

Pyry-Petteri käänsi innoissaan toisen sivun.

" Tunturilla joukko pikkuisia, leikkii, soittaa kulkusia. "
Nämä Sylviatunturin pienimmät tontut eli pikkuiset  ovat alle 100-vuotiaita, He ovat pääseet Sylviatunturille täytettyään 50 vuotta mutta ovat siltikin pieniä ja kaikki oppiminen tontun maailmasta on vielä edessäpäin. Sylviatunturille tullessaan on jo tontulla tunne siitä mikä hänen tuleva tonttutehtävänsä on.


-" Oppi-ikäiset jo opiskelee, innoissaan tehtäviä tonttujen. Opettaja neuvoo, ohjaa ja seurailee, miten edistyy tehtävään valmistuminen. " 
Nämä Sylviantunturin Oppi-ikäiset tontut, alle 200-vuotiaat,  ovat useimmiten koulussa opiskelemassa tulevia tonttutehtäviään varten. Heillä on jo tiedossa oma tonttu tehtävänsä. Koulun opettaja opettaa heille kaiken tarvittavan tiedon ja viimeisenä vuotena perehdytään tontun omaan tulevaan tehtävään.

( Sylviatunturin kunnioitettuna opettajana on toiminut jo vuosikymmenten ajan Satu Runokas)

" Voit nähdä tontun takaa ikkunan, voit kuulla vasaran paukunnan, voit maistaa suussa maun joulu herkkujen, siellä tehtävätontut jo töissä ahertaa. " 
Nämä Sylviatunturin alle 400-vuotiaat tehtävätontut ovat jo tonttutehtävissään ja heitä Sylviatunturilla riittää. Löydät tallitontun, pajatontun, postitontun, kaikki ovat työn touhussa ympäri vuoden.


"Viisautta jakavat muille, jotta jokainen tonttu tietää mitä Sylviatunturilla tehdään ja mitä vuoden mittaan tapahtuu. Nämä tontut ovat saaneet ylennyksen omassa tehtävissään ja ovat ylitonttuja. " 
Nämä Sylviantunturin yli 600-vuotiaat ylitontut opettavat muita tekemään töitä Sylviatunturilla. Ylitonttu saa arvon opettaa tunturin nuorempia tonttuja. Sylviatunturilla ensimmäisen ylitonttu arvon aikoinaan ensimmäisenä on saanut Tammiveistäjä.


"Kun aika pysähtyy ja ikä parrankin harmaannuttaa, saa tonttu päättää jatkaako työssä vai eläkehetkiä viettää Sylviatunturilla. Aina on paikka tonttujoukossa. " 
Nämä Sylviatunturin 800-vuotta täyttäneet Seniori tontut saavat päättää jatkavatko työtehtävissään vai siirtyvätkö ansaituille vapaapäiville. Jos tonttu päättää jäädä vapaalle, hänen toimiaan alkaa uusi tonttu oppilas opiskella. Koskaan kuitenkaan Sylviatunturilla ei ole kahta samassa työssä vaan tehtävänimike muuttuu nuoremman tontun myötä uudeksi.


" Aika on päättymätön, eräs tehtävä loppumaton. Siinä työssä tarvitsee ikinuoren sydämen sillä hänet tuntee meistä jokainen. " 
Kuka hän on? Tietenkin Sylviatunturin oma joulupukki ja joulumuori. Heidän tiedetään olevan satoja vuosia vanhoja, mutta silti ovat yhä nuoria. Heidän kohdallaan ei ikää voi edes määritellä, sillä he pysyvät muuttumattomina. Sydän on ikinuoren ja molemmat rakastavat työtään yli kaiken. He ovat aikoinaan tehneet ikuisuus lupauksen eikä heissä vanheneminen näy ja yhä vuosisatojenkin jälkeen kaikki tuntevat joulupukin ja hänen muorinsa.



-Wilhelmi, oletko sinä Seniori tonttu? Pyry-Petteri kysyi,
-Olenhan minä. Wilhelmi vastasi,
-Sinä olet sitten hurjan vanha. Pyry-Petteri tuumasi ja jatkoi lukemistaan tontuista.

"Tonttu tuntee jo pienestä pitäen vetoa tulevaan työtehtävään. Se saa hänet hymyilemään ja iloitsemaan ja hän on innokas oppimaan kaiken tehtävästään. Jos kuitenkin niin sattuu käymään, ettei pikkuinen tonttu tunnista tehtäväänsä, hän voi kiertää Sylviatunturin tonttujoukkojen luona katsomassa muiden tonttujen tehtäviä. Jossain vaiheessa töitä seuratessa, voi tonttu löytyy hukassa olevan tunteen ja hän tiedostaa kuin huomaamatta oman tehtävänsä. Kukaan tontuista ei ole vielä Sylviatunturilla jäänyt ilman tehtävää." 

-Sinisointu, mun pitää mennä katsomaan muiden tonttujen tehtäviä. Täällä kirjassa lukee että oman tehtävän voi löytää niin. Pyry-Petteri hihkaisi innoissaan.
-Hyvä Pyry-Petteri. Sinisointu sanoi.
-Mennäänkö heti katsomaan mitä vanhemmat tontut tekevät? Pyry-Petteri laittoi kirjan sivuun.
-Mene sinä vain, minä pelaan vielä Wilhelmin kanssa. Sinisointu vastasi.
-Minä menen, en muuten löydä tehtävääni. Pyry-Petteri sanoi ja päätti lähteä katsomaan muita tonttuja.
-Kyllä sinä Pyry-Petteri löydät vielä tehtäväsi, ihan varmasti.  Ei kukaan tontuista ole jäänyt ilman tehtävää. Wilhelmi sanoi.
-Minä menen nyt, minä haluan tietää mikä tonttu minusta tulee. Pyry-Petteri sanoi ja lähti vintiltä alakertaan Wilhelmin ja Sinisoinnun jäädessä pelaamaan shakkia.


( Kiitos Eija.S, Kiitos Niina.S, Kiitos Tuija.S, Kiitos Sanna.S, Kiitos Teija.M ja Kiitos Liisa M-K nukkekoti ihanuuksista )

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti