Kanttarelli metsässä

-Tää sieni on helppo tunnistaa. Tää on ihan keltainen. Leevi Hamsterinen tutki sienikirjaa.

-Se on kanttarelli. Lyyti sanoi.
-Alahan sitten kerätä, sulla on se kori. Leevi tuumasi.
-Joo, joo. Lyyti sanoi ja alkoi poimia kanttarelleja koriin.

Leevi ja Lyyti eivät suinkaan keskenään olleet sienimetsässä vaan vanhemmat olivat mukana.
-Olipas hyvä kun Marja-Leena vinkkasi tämän sienipaikan. Uolevi iloitsi. Sieniä oli todella paljon.

-Näistä tehdään kotona vaikka mitä herkkuja. Hilda sanoi täyttäen kanssa koriaan.
-Äiti, täällä on vielä yksi. Lyyti sanoi ja toi koriin jälleen uuden kanttarellin.

Korit täyttyivät nopeasti täyteen.
-Tullaan huomenna vielä uudestaan. Uolevi päätti.
-Ehdottomasti, saadaan paljon säilöön sieniä. Hilda sanoi.

Hamsteristen kotona Uolevi siisti sieniä ruuanlaittoa varten.

Hilda oli saanut jo ensimmäisestä sienikorista kanttarellikeiton kiehumaan ja kanttarellipiirakka oli uunissa kypsymässä.
-Tuliko äiti keittoon varmasti kaikki aineet? Leevi tutki äitinsä keittokirjaa.
-Eiköhän. Hilda vastasi.

Koko perhe pääsi nauttimaan kanttarellikeitosta ja kanttarellipiirakasta. Piirakka oli Lyytin taituroima.
-Nams, ompas tämä hyvää. Uolevi ihasteli.
-Kyllä, nyt mahat täyteen hyvää keittoa. Hilda sanoi ja perhe alkoi syömään kanttarelliherkkuja.

Kanttarelli on herkullinen ruokasieni ja Hamsteristen perhe säilösi sieniä vielä illalla säilöön kellariin. Oikein ihanaa syksyä kaikille lukijoille ja toivottavasti syksyllä on saatu sienisatoa säilöön.

( Kiitos Jatta kanttarelliherkuista, nämä kuvaukset on tehty jo vuosi sitten mutta vasta nyt kuvat tarinan kera pääsi blogiin asti. )