lauantai 13. lokakuuta 2018

Kukkakauppa syksyn tunnelmissa

-Tässä olisi vielä yksi auringonkukka. Iines Vanharoosa ojensi auringonkukkaa Soilalle. Soila Valkopelto oli kukkakauppa Vanharoosan yksi floristeista.


-Kiitos Iines. Nyt saatiin nämä hienosti esille. Vielä kyltti paikoilleen että maksu sisälle ja syksyn näyteikkuna on valmiina. Soila ihasteli.


-Hienolta näyttää. Iines ihasteli. Iineksen äiti Anu Vanharoosa omisti kukkakaupan ja Iines oli taas lauantai päivän kunniaksi auttamassa järjestelyissä. Hän halusi itsekin isona kukkakauppiaaksi.
-Täällä on nyt vaahterasta lentänyt jonkin verran lehtiä. Pitääkin vinkata isällesi josko hän ehtisi haravoimaan katukivetyksen. Soila huomasi.
-Isä tulee ihan varmasti. Iines tuumasi. Mika Vanharoosa oli huoltomies ja hän piti huolta kiintöjen pihojen siisteydestä ja talvella hiekotuksesta.
-Mennäänhän sitten sisälle ettei vilustuta. Soile sanoi ja he lähtivät sisälle.
Anu oli jo saanut päivän nimipäivät kirjoitettua taululle, jos joku halusi muistaa päivän nimipäivä sankareita.


-Nämä auringonkukat ovat sitten irtomyynnissä, ne saa hyvin pakattua jos joku haluaa ostaa kotiin maljakkoon. Soile sanoi ja järjesti myymälän sisällä olevat auringonkukat ja ihasteli kauniita syksyn kynttiläasetelmia.


Myymälään oli myös saapunut uusia syksyn lehtikynttilöitä sekä uutuutena bonsaipuut.
-Näitä bonsai puita pitäisi tilata lisää. Ovat olleet kovin suosittuja. Soila huomasi hyllyllä olevan enää kaksi puuta.


-Pistähän tilauslistaan ja samoin pitäisi tilata niitä tuikkukynttilöitä rasioissa. Nyt alkaa illat pimentyä niin väki sytyttelee taas kynttilöitä palamaan. Anu sanoi.
-Minäpä laitan tilauslistaan. Soila meni tiskin taakse kirjoittamaan tilauslistaan tilausta. Iines toi takahuoneesta vielä yhden kurpitsan syyskukkien koristeeksi. Kukkakauppaan oli syksyn kunniaksi laitettu uutta ilmettä ja syyskukat paremmin esille.


-Joko sinä olet äiti keksinyt jouluksi jotain uutta? Iines kysyi.
-En vielä. Täytyy katsoa tukkukaupan uusinta kuvastoa josko siellä olisi uusia jouluideoita. Anu vastasi.
-Mikäs tuo ääni on? Soila kysyi. Ulkoa kuului raapinaa. Iines kurkkasi ikkunasta ulos.
-Iskä se vain on, tuli näköjään haravoimaan. Iines vastasi.
-No enhän minä ehtinyt edes hänelle soittaa. Soila hymähti. Mika Vanharoosa haravoi jo katukivetystä vaahteranlehdistä.


Hän haravoi kasaa ja yhtäkkiä kuului kiljuntaa.
-Ja täältä tulee maailman paras loikkaaja, alta pois. Sepeteus Vanharoosa kiljui ja hyppäsi suoraan Mikan haravoimaan lehtikasaan. Lehdet lensivät kaikkialle.


-Se oli mahtavaa. Sepeteus nauroi.
-Varmasti. Nyt voisitkin sitten hakea kanssa haravan ja lähteä auttamaan minua pistämään pihat kuntoon. Mika sanoi.
-Sunkin isä pitäis kokeilla hypätä, tekis hyvää sun vanhoille luille. Sepeteus tuumasi.
-Vai vanhoja luitakin tässä vielä. Mika hymähti.
-Kyllä, hyppääminen lehtikasaan päivässä pitää lääkärin loitoilla. Sepeteus sanoi.
-Se kyllä taitaa mennä niin että omena päivässä pitää lääkärin loitolla. Mika korjasi. Sepeteus nousi lehtikasasta ylös ja lähti hakemaan varastosta haravaa. Hänkin voisi lauantaina auttaa isää pihatöissä. Kukkakauppa Vanharoosa oli vihdoin syystunnelmissa.

Oikein ihania syyspäiviä kaikille! 

Kiitos Taru.L ihanista auringokukkaruukuista, esittelylavan koristuksesta sekä kukkakaupan kaikista syyskukkasista. Ovat kyllä aivan ihanat. Kiitos nukkekotiryhmä "Piänt ja ihanaa" irto auringonkukista ja syyskynttilöistä jotka sain ostaa markkinoilta kukkakauppaan koristeeksi. Kiitos Niina.S bonsai puista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti