-Tiedätkös sinä mitä kaikkia kasviksia sadonkorjuu juhlissa tarjotaan? Herra Karjula kysyi.
-Ainakin kurpitsaa. Sisu vastasi.
-Vaikka porkkanaa, kukkakaalia ja kurpitsaa. Mitä tahansa vihanneksia tulee mieleen. Tuolla kaukana Ameriikoissa halloweenia juhlitaan oikein urakalla, siellä pukeudutaan halloween asuihin niinkuin sinäkin olet pukeutunut. Koristellaan kodit ja on jos jonkinmoisia naamiaisasuja. Herra Karjula kertoi.
-Minä olen kummitus. Sisu sanoi.
-Ja ilmetty kummitus oletkin. Herra Karjula sanoi.
-Karkki vai kepponen? Sisu kysyi.
-Minäpä luulen että menen tuolta puodin puolelta hakemaan sinulle karkkia. Karjula vastasi ja lähti Kakkutaikureiden puodin puolelle. Kakkutaikureiden kahviossa oli käynyt väkeä myös kahvilla kiitettävästi. Ylämaan Terrieri perhe istui herkuttelemassa matokakkua.
Sasu-Matti tosin seikkaili kammokujan herkkujen ääressä eikä malttanut istua pöydän ääreen aloilleen. Lakupiiput oli niin hyviä.
Hän oli syönyt ainakin kolme lakupiippua ja vielä hän halusi leivokset. Olivathan muutkin syömässä kakkua.
-Sasu-Matti, joko mennään kuvaan? Tiina kävi kysymässä saatuaan oman kakkupalan syötyä.
-Mennään vaan. Mä meen kyllä sitten ihan ite ensin vaan. Sasu-Matti vastasi siskolleen.
-Miksei me äiti voitu pukeutua miksikään? Tiina kysyi.
-Ei sitä tarvitse pukeutua juhliakseen. Meillä ei ole oikein vietetty halloweenia erikseen, niin ei ole pukuihinkaan satsattu. Mervi vastasi.
-Voitaisko me ensi vuonna pukeutua? Tiina ehdotti.
-Kokeillaan. Mervi vastasi ja perhe kävi halloween kuvassa. Puodin puolella kävi kummitus vilske. Ovesta oli saapunut herkkujen hakemiseen joukko kummituksia.
-Herra Karjula, mitäs leivoksia teille laitetaan? Annika Harmaakaniini kysyi.
-Voisin ostaa noita koristeltuja leivoksia. Karjula vastasi. Hän asui vanhusten palvelutalossa ja kahvihetkellä maistuisi talon väelle varmasti leivokset. Muutoin tälläinen ylenpalttinen juhlinta oli Karjulalle liikaa.
-Laitetaanko nämä kaikki? Annika kysyi.
-Laita vaan. Karjula vastasi.
-Heippa pojat, täällä olisi tarjolla tänään silmiä. Luna Ketterä hihkaisi kummituspojille.
-Vähänkö siistii. Tytöt ei taatusti saa näin paljon herkkuja,kun ne ei tänne osaa tulla. Topias Silkkilä sanoi.
-Tää oli Tinolta kerrankin loistava ajatus. Santtu Silkkilä komppasi veljeään.
-Mitä mä sanoin pojat, kerrankin luin mainokset. Tino Suklaapupu sanoi kammokujan äärellä. Pojat olivat tulleet puotiin suuremmille herkkuapajille kuin kotinurkilla olisi ollut mahdollista.
-Mä niin ehdottomasti haluan tuollaisen sormileivoksen. Ehtiskö joku tulla antamaan? Tino jatkoi.
-Täältä tullaan. Meillä on täällä ollut aikamoinen hulina päivä. Jatta vastasi.
-Kuinkas monta sormea leikataan? Jatta kysyi.
-Kolme, kaikille meille yksi. Tino sanoi. He olivat menossa kahvilan puolelle syömään sormet. Annika sai Herra Karjulan leivokset pakattua ja oli aika arvioida Lunan päättötyön kakut. Luna oli tehnyt erikseen kaksi Halloween kakkua palkinnoiksi kuvauskisaan.
-Mitä kakkuja siinä on? Topias tuli katsomaan.
-Ompas siinä kerrakseen halloweenia. Karjula tuumasi.
-Mitäs sanotte Topias ja Herra Karjula? Annika kysyi.
-Eikö kurpitsa ole halloween juhlissa tärkein tunnus? Topias katseli kurpitsakakkua.
-Onhan se. Karjula vastasi.
-Miten te maltatte näitä edes syödä? Topias mietti.
-Saas nähdä malttaako kukaan edes syödä. Ne ovat kyllä taidokkaasti tehty. Karjula sanoi.
-Minä ja Jatta teemme vielä tänään Lunan kondiittori päättötyön loppuarvioinnin. Meillä kuitenkin on juhlat onnistuneet täällä ihan yli odotusten. Annika sanoi.
-Miten Lunalla päättötyö sujui? Karjula kysyi.
-Ehdottomasti täydellisesti. Annika vastasi. Karjula päätteli että Luna pääsisi näytöstä läpi.
-Me ei oltais edes tiedetty koko juhlista ellei Tino olisi lukenut mainosta. Topias sanoi.
-Minä en halloweenia juhli mutta kyllä uteliaisuuden nimissä täällä piti käydä. Ihan on oikean Ameriikan mallia nämä juhlat. Oikein on tunnelmaa ja herkkuja kerrakseen. Karjula sanoi.
-Kiitos. Annika kiitti palautteesta.
-Täällä on musta aivan siistiä. Siis ei siis siivous siistiä, vaan todella sika hienoa. Ei kun siis aivan törkeen mahtavaa. Topias haki oikeita adjektiiveja kuvatakseen kakkutaikureiden halloween juhlia.
-Kukas nämä kakut sitten saavat? Karjula kysyi.
-Voittajat taidetaan arpoa. Meillä on otettu tänään niin upeita halloween kuvia valokuvauspisteellä että tuskin kukaan meistä osaisi arvioida voittaja kuvaa. Annika vastasi.
Ja niin Kakkutaikureiden puodissa ja kahvilassa jatkui sulkemisaikaan asti halloween juhlat. Kummituspojatkin pääsivät mutkien kautta takaisin Tinon kotipihaan, herkut oli syötynä mutta kotiin viemisiä oli silti matkan varrelta löytynyt.
Oikein ihanaa Halloweenia kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti