Pulkkamäessä

-Hei, katsokaa kuinka paljon lunta. Mari huudahti katsoessaan ikkunasta ulos.
-Ompas paljon lunta. Osku tuumasi.

-Mennäänkö laskemaan pulkkamäkeä? Riku ehdotti.
-Mennään. Mari ja Osku vastasivat ja sisaruskolmikko kiiruhti ulos.

-Täällä on kyllä isot kasat lunta. Riku sanoi ja johti joukkoa ylämäkeen.

-Pitääkö meidän mennä ihan ylös asti? Mari kysyi.
-Tottakai. Riku sanoi.
Kolmikko kiipesi seuraavan mäen nyppylän laelle ja Mari laski ensimmäisenä alas.
-Pois alta, mä tuun jo. Riku huudahti ylhäältä. Osku kaatui oman kelkkansa kanssa. 

 -Olipas se hurjaa. Mari tuumasi kun kaikki olivat saaneet mäen laskettua alas.

-Nyt pitäis taas kiivetä ihan ylös asti. Riku sanoi ja katseli mäen huipulle.

-Ei muuta kuin menoksi. Hän tuumasi ja lähti kiipeämään mäkeä ylös.

-Jihuu, täältä tullaan lujaa. Osku huusi ja tuli mäkeä vauhdilla alas.

Mari oli päässyt kiipeämään mäen laelle ja katseli alaspäin.
-Mä en varmaan uskalla laskea näin korkeelta. Hän mietti.

-Tule vaan alas. Me odotetaan sua täällä alhaalla. Pojat huusivat.
Mari kiipesi kelkan kyytiin ja kelkka lähti laskuun alas mäkeä.
-Huuuuiiii.... Mari kiljui vauhdin hurmassa.
-Hyvä Mari. Osku kannusti.
-Nytkö se jo loppui? Mari kysyi alhaalla.
-Miksi aina ylös kiipeäminen kestää ja kestää ja sitten alas tulee niin vauhdilla. Riku mietti.
-Mennäänkö taas´? Osku kysyi.
-Mennään vaan, on tämä pulkkailu hauskaa. Mari vastasi

Lapsilla oli mukava päivä pulkkamäessä, on se mukavaa kun talvella on lunta ja voi laskea pulkkamäkeä.