torstai 21. maaliskuuta 2019

Mitä kullankaivajille tapahtui? ( osa 7)

-Mihin kullankaivajien tiet sitten veivät sen viimeisen kesän jälkeen? Eemeli Isolainen oli kuunnellut tarkkaan isomummin kaikki tarinat kullankaivajista.
-Minäpä kerron. Veljesten Allun ja Jaskan tarinan te jo kuulitte. Katriina vastasi ja kertoi vielä mitä kullankaivajille tapahtui viimeisen yhteisen kesän jälkeen.



Unto Pellonlahti lähti suurin odotuksin kesän jälkeen kaupunkiin, mutta pettyi jälleen naisten lupauksiin. Hän masentui eikä enää halunnut palata kultamaille. Hänelle alkoi väkevät maistua yhä enemmän ja enemmän ja ne hänet veivätkin sitten mennessään parissa vuodessa. Kaarle Vuohijoki sai pojan ja pääsi hotelliin töihin ja eteni siellä ihan johtotehtäviin asti. He avasivat vaimon suvun kanssa uuden matkustajakodin kullankaivaja turisteille ja aulassa on yhäkin kullankaivajan vitriini muistona kullankaivajien työstä Lauhanjoella. Samoin heidän matkustajakodista on opastettuja retkiä kullankaivajien maille ja saa kokeilla kullankaivamista. Lauhanjoelle perustettiin myös Lauhanjoen kansallispuisto johon liitettiin kullankaivajien alueet vuosia myöhemmin. Siellä olen minäkin käynyt myöhempinä vuosina Allun kanssa.. Katriina huokasi jatkaen.




Hermanni Koukkuvaara päätti lähteä kaivamaan malmia kullan sijaan malmilöydösten jälkeen ja perusti sitten myöhempinä vuosinaan ison kaivoksen malmin kaivamista varten. Sitä työtä hän teki elämänsä loppuun asti. Perilliset tekevät kaivoksella nykyään koneilla töitä ympäri vuorokauden.  Koukkuvaaran kaivokset tunnetaan tänä päivänä joka puolella.


Mikke Kytöviitta piti päänsä ja osti sen kesän jälkeen ensimmäisen kaivinkoneen kullankaivamiseen. Hän perusteli päätöstään kaikille sillä että kaivinkone tekisi saman työn parissa tunnissa mihin lapiotöillä menisi aikaa viikkokausia. Kukaan muu ei hankkeeseen kuitenkaan halunnut osallistua. Rohkeasti alkanut yritys kaatui kuitenkin sitten ongelmiin. Mikke lähti ulkomaille mutta palasi sitten myöhemmin kaivamaan kultaa, kun toinen kultaryntäys iski parin kymmenen vuoden päästä Lauhanjoella. Hän ehti omat tietonsa, tarinansa ja opastuksensa kertomaan vielä uusillekin kullankaivajille ja häntä pidettiin suuressa arvossa. Tätä nykyä pohjoisessa on useita työkseen koneita käyttäviä kullankaivajia Mikken ansiosta. Nyt kuitenkin uusi laki koneellisesta kullankaivamisesta on kaiketi astumassa voimaan joten nähtäväksi jää kuinkas kullankaivajien elannon sekä matkailun kultamaille käy. Siellä on kuitenkin elantoa rakennettu kullankaivamisen varaan. Katriina huokasi hiljaa.


Frans Yli-Marttila teki oman valtauksen ja teki siellä vielä töitä useita vuosien perustaen myös naapuri kullankaivajien kanssa kullankaivajien liiton. Koko hänen perheensä Ilonan kanssa sai elantonsa kullankaivajista, Frans kullasta ja Ilona työskenteli tukikeskuksessa joka laajeni yhä enemmän ajan saatossa.
Jaska Isolainen jäi sitten Lauhanjoelle Franssin ja myöhemmin Mikken kanssa elinkautisiksi asti ja tänä päivänäkin siellä kultaa kaivaa heidän perillisiä. Tänä vuonna taitaakin olla se kullankaivajien liiton juhlavuosi ellen minä nyt ihan väärin muista. Katriina Isolainen sai kerrottua kullankaivajien tarinat.


-Kiitos isomummi kun jaksoit taas kertoa tarinat. Helmi kiitti. Eemeli oli yhä varmempi siitä että hän menisi vielä pohjoiseen Lauhanjoella kullankaivajaksi. Miina ja Taavi auttoivat keräämään isomummin tavarat takaisin matkalaukkuun.
-Onhan se kiva saada tietoa eteenpäin tuleville sukupolville. Muistakaa tekin kertoa näitä tarinoita eteenpäin. Katriina sanoi. Pohjoisen kullankaivajien tarinat eivät saisi jäädä unholaan.



Edit: 
KIITOS KAIKILLE LUKIJOILLE KULLANKAIVAJIEN TARINOIDEN LUKEMISESTA! 

Tätä oli mielenkiintoista tehdä  ja ehti olla haaveena muutaman vuoden. 
Lisää tietoa kullankaivajien historiasta Suomessa löydät nettisivulta: kultahippu.fi
Samoin kirjastoista löytyy paljon luettavaa lainattavaksi jos haluaa päästä tositarinoihin mukaan. 
Esimerkiksi: Kullankaivajan opas- Seppo J. Partanen ja Raimo Niemelä. 
Onnenhippuja- Seppo Kummala ja Ilkka Ärrälä. 
Tarinoita tehdessä on apuna perehdytty kirjoja lukemalla kullankaivajien elämään. 

KIITOS MINNA.M, sinisiiven minit. Minna taituroi sylviankadun käyttöön upean kullankaivajan kaivoksen jota ilman ei näitä tarinoita olisi ikinä tehtykkään. Laitan loppuun vielä muutaman kuvan siitä millaiselta luola näyttää kuvatessa. Se oli huikea ja kiitämme sen lainauksesta! Samoin Minna taituroi kullankaivajien välineitä kuvauksia varten. 




Toivotamme sylviankadun kullankaivajien puolesta myös paljon onnea 70 vuotta täyttävälle kullankaivajien liitolle. 

Nettisivut: kullankaivajien liitto, suomi.

Ja kiitos kaikille kullankaivajille jotka työtä pelkäämättä ovat tehneet töitä, löytäneet kultaa ja jättäneet tarinoita nuoremmille sukupolville ja niille jotka yhäkin pelkäämättä tekevät töitä ja tuovat kullankaivajien elämää tiettäväksi nuoremmille sukupolville. Kiitos kullankaivajat! 





p.s. Niin kuin näkyy, kullankaivajien luola on tarkoin tehty ja paljon yksityiskohtia kaikkialla. Kiitos Minna tästä, oli ihana luoda tarinat tämän kokonaisuuden ympärille. 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti