sunnuntai 24. marraskuuta 2019

Joulupukin sisko NATALIA ( osa 2)

Joulupukki istui mietteissään työpöydän äärellä. Hänen oli vilu ja hän meinasi aivastaa.
-Aaatsss... Onneksi meni ohi. Joulupukki huokaisi. Joulutalon pohjoispääty oli kovin hiljainen tällä hetkellä. Rusina koirakin oli poissa työhuoneelta.


Kop, kop. Joku kuului koputtavan oveen.
-Sisään. Joulupukki sanoi.
-Hou hou, onko täällä kilttejä lapsia. Kuului ääni ovelta ja ovi kävi työhuoneeseen.


-Natalia. Mitä sinä täällä teet? Joulupukki kiiruhti halaamaan siskoaan.


-Me olemme kaikki täällä. Me tulimme kylään. Miksi sinä et ollut meitä vastassa? Natalia ihmetteli isoveljeään.
-Voihan sentään. Unohdin vallan että te olette tulossa. Täällä on kriisi. Voi sentään. Joulupukki aloitti ja aivasti.
-Oletko sinä vilustunut? Natalia kysyi.
-Joulumuori on sairastunut influenssaan ja Tahvo, kotitonttu on joukkoineen isolla kirkolla. Siellä on lakko menossa eikä kirjeet kulje tänne Joulupukille. Juuri sain sähkeen että on työryhmä aloittanut selvittämään sotkua ja tontut palaavat posteineen kun tilanne on saatu selvitettyä. Joulupukki kertoi.
-Sehän on ihan ennenkuulumatonta. Natalia pudisteli päätään.


-Hyvä asia se on. Kyllähän sitä työläisten pitää kunnon palkka saada työstään. Joulupukki sanoi.
-Mutta oletko huomannut että joulutalo on ihan kaaoksessä. Täälläkin oli alhaalla tuli sammunut takasta, käytävällä kaide melkein kaatuneena eikä joulukoristeen joulukoristetta missään. Natalia sanoi.
-En ole huomannut. Joulupukki vastasi ja aivasti uudestaan.
-Sinähän olet vilustunut. Vielä kuumeessa. Voi hyvänen aika. Natalia sanoi.
-Minä olisin perunut teidän tulemisen jos olisin muistanut. Joulupukki sanoi.
-Mutta... Minä kirjoitin sinun seinällesi että muista suvun vierailu. Etkö sinä lue muistitauluasi? Natalia kysyi ja näytti muistitaulua.


-Luen mutta luulin että se on vanha muistilappu. Joulupukki sanoi.
-Hyvä että me tulimme. Me pistämme täällä nyt paikat joulukuntoon. Alkaen täältä aulasta. Kuka tuolla ylhäällä asuu? Natalia kysyi.
-Tuota, jospa nyt antaisimme muiden tonttujen olla omillaan. Joulupukki ehdotti.
-Ei koristeen koristetta missään, eikö yläkerran asukas ole muka halunnut joulua? Natalia tiukkasi.
-Tuota, tuota.. Katsos kun siellä asuu eräs tonttu.. Hän on ikuisuustonttu. Joulupukki aloitti.
-Kuules, mene sinä nyt Joulumuorin seuraan sairastamaan. Minä haen veljet ja me pistämme täällä tuulemaan. On sitten tonttujoukkojen palatessa paikat kunnossa. Natalia patisti.
-Niin mutta... Joulupukki aloitti.
-Ei mitään muttia, alahan jo mennä. Natalia komensi ja katsoi Joulupukin työhuonetta. Tämän saisi siivota pölystä mutta tuo aula oli kertakaikkiaan ihan surkea. Ja mikä ihme sentään oli ikuisuustonttu? Natalia pyöritti päätään ja päätti lähteä selvittämään asiaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti