Joulutalo osa 2- käytävä

-Shhh, nyt pitää olla ihan hiljaa. Joulupukki kuiskasi.

Joulupukki hiipi hiljaa joulutalon käytävällä.
-Ei Rusina yhtäkään haukahdusta tai me jäämme ilman suklaata. Joulupukki kuiskasi uudestaan. Rusina hypähti sohvalle ja oli haukahtaa.
-Tiedän, tiedän. Siinä se on vihdoin on. Nyt vain pitää olla ihan hiiren hiljaa. Joulupukki puhui koiralleen.

-Sitä ei ole vielä kukaan avannut tältä päivältä. Vihdoin saamme avata ensimmäisenä joulukalenterin luukun. Joulupukki huokaisi.
-Mitä sinä Joulupukki täällä teet? Taito Arkihuoli tuli ovesta käytävälle.

-Tulin avaamaan joulukalenterin. Joulupukki vastasi.
-No sattuipa sopivasti. Taito Arkihuoli totesi.
-Olitkos sinäkin tulossa avaamaan kalenteria? Joulupukki kysyi.
-En, en. Avaa sinä vain. Olisin vain kysynyt että kukakohan on lahjoja tuonut kuusen alle? Taito Arkihuoli kysyi. Joulupukki otti kalenterin seinältä. Hän saisi vihdoin palan suklaata.
-En kyllä osaa sanoa. Olisivatko pikkuiset tontut joulutunnelmissa? Ovat koristelleet joulutaloa aikamoisen paljon. Joulupukki mietti.

Rusina haukahti.
-Hyvä poika, nyt saa taas puhua. Me saamme avata tämän päivän luukun. Joulupukki sanoi Rusinalle.
-Se voikin olla sitten niin. Tässä kun ei lue lähettäjää saati sitä kenelle se kuuluu. Taito Arkihuoli sanoi. Joulupukki avasi toisen päivän luukun. Kalenterista paljastui herkullinen suklaapala.
-Et kai sinä Joulupukki ole ollut dieetillä? Taito Arkihuoli kysyi.
-En, en, mitä nyt Joulumuori vähän käski vähentää herkkuja kun jouluna tulee taas niin syötyä. Joulupukki huokasi ja asetti kalenterin takaisin paikoilleen.

-Älä nyt vain siitä laihdu, olen laskenut rekeen sinun painosi, lahjojen painot ja mitannut matkanopeudet... Taito Arkihuoli aloitti.
-Kuuntele, jalkojen töminää. Sieltä on pikkuiset tulossa. Minä luulen että me Rusinan kanssa menemme väljemmille vesille. Rusina ei kestä sitä loputonta rapsutusta ja silitystä. Joulupukki keskeytti.
-Minun piti vielä kysyä siitä tonttukokelaasta.. Taito Arkihuoli koetti jatkaa.
-Mistä tonttukokelaasta? Eihän tänä vuonna pitänyt tonttukokelaita tulla lainkaan. Joulupukki sanoi ja pyysi Rusinaa seuraamaan häntä.
-En minä nyt niin väärin muista... Taito Arkihuoli yritti sanoa.
-Tule käymään työhuoneella myöhemmin. Rusina, nyt mennään. Joulupukki katosi suklaa suussa ovesta.
-Kyllä minä menen nyt etsimään Pyry-Petterin. Taito Arkihuoli päätti ja katosi toisesta ovesta. Tämä oli Taito Arkihuolen mielestä perin kummallista että edes Joulupukki ei muistanut tonttukokelasta. Samassa pikkuiset tontut valloittivat joulukoristeineen käytävän aulan ja Joulutalo muuttui yhä jouluisemmaksi.