Aamu valkeni Sylviatunturilla. Yöllä
oli satanut lunta ja jälleen yksi kiireinen päivä olisi tontuilla edessä.
-Unikeot, nyt ylös. Siellä on jo työt
aloitettu. Pölyhilkka saapui siivoustarvikkeineen tonttujen
nukkumatilaan. Hänen pitäisi saada joulukoristeet aseteltua.
-Mitä, mitä kello on? Velmu unekas
huokasi. Hän oli vasta myöhään yöllä saanut unen päästä
kiinni.
-Jo yhdeksän. Minun pitäisi siivota
täällä. Pölyhikka vastasi. Velmu Unekas kuuli yläpuoleltaan
hiljaista tuhinaa ja kopautti jalallaan yläpetiin.
-Ylös heti. Hän huusi.
-Häh, mitä nyt? Kuului Tohelon uninen
ääni.
-Se on aika herätä. Velmu Unekas
sanoi ja lähti kipuamaan portaita alas.
-Aamu, pitää herätä. Tohelo sanoi
ja nousi sängystä istumaan. Hän tarttui portaiden reunaan ja lähti
kipuamaan ylöspäin.
Kuului iso komaus.
-Mikä se oli? Mitä tapahtui? Pölyhilkka kääntyi
pesurätti kädessään.
-Minä löin otsani yläkattoon. Tohelo sanoi ja alkoi kiivetä portaita alas.
-Voi hyvänen aika, hae Velmu Unekas
äkkiä Taika Palsami. Hän saa tulla tarkistamaan Tohelon otsan.
Siihen nousee kyllä aivan valtava kuhmu. Pölyhilkka hätääntyi.
Velmu unekas lähti kiireen vilkkaa hakemaan Taika Palsamia avuksi.
-Minä lähdin kiipeämään väärään
suuntaan. Tohelo sanoi pidellen otsaansa.
-Mitä minä nyt laitan siihen, ei tätä
likaista rättiä voi laittaa.Miten sinä nyt niin väärään
suuntaan lähdit kipuamaan? Pölyhilkka touhotti Tohelon ympärillä.
Kuhmu tuntui nousevan nousemistaan.
-Päätä särkee. Tohelo huokasi.
-Ihan varmasti. Taika Palsami tuo
sinulle lääkettä kipuun.
Pölyhilkka vastasi.
-Se on varmasti hyvä. Mutta kuule
Pölyhilkka, sinun pitäisi hakea Joulupukkikin. Tohelo sanoi.
-Mitä sinä nyt puhut? Onkohan sinulla
aivotärähdys? Pölyhilkka huolestui.
-Ei varmasti. Minulla särkee vain
päätä mutta kuule, siellä oli ovi. Siellä on aivan varmasti joku
salaovi. Tohelo sanoi silmät sulkien. Hän oli aivan varmasti saanut
ovea raolleen päänsä lyödessään. Mitä ihmettä siellä ylhäällä oli?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti