-Hän on täällä. Sinun komea tonttusi on yhä täällä. Pyry-Petteri selitti innoissaan.
-Mitä? Onko hän vieläkin täällä? Sisko-Ilona hämmästyi.
-Kyllä, hän on vieläkin täällä töissä. Tämä ei voi olla totta, tämä ei ole rakkaustarina vaan vuosisadan rakkaustarina. Parempi kuin ikinä elokuvissa. Taika Palsami innostui.
-Pysähtykää hetkeksi. En ole varma että pystyn kohtaamaan häntä kaikkien näiden vuosien jälkeen. Sisko-Ilona totesi vakavana.
-Sinun on ihan pakko nähdä hänet. Taika Palsami sanoi.
-Antakaa pikkuiset minun hetki hengähtää. Voi olla, että hän ei halua nähdä minua näiden kaikkien vuosien jälkeen. Sisko-Ilona sanoi.
-Minä luulen että jos hän on ollut sinuun ihastunut niin mihin se ihastus olisi kadonnut. Taika Palsami mietti.
-Mutta hän ei tiedä miksi lähdin täältä pois. Hän on varmasti siksi heittänyt kirjeeni pois ja Palamotti löysi ne jostain. Sisko-Ilona huokasi.
-Me selvitämme tämän loppuun asti. Ensin sinun pitää tulla meidän mukaamme ja lähdetään lelupajalle. Siellä sinun komea tonttu on töissä. Pyry-Petteri sanoi.
-Minä en tiedä miten selviän tästä. Sisko-Ilona huokasi.
-Me ollaan yhdessä rohkeita. Yhdessä pystymme mihin tahansa. Taika Palsami kannusti.
-Lähdetäänkö Lelupajalle? Pyry-Petteri kysyi ja Sisko-Ilona nyökkäsi. Kolmikko lähti yhdessä pihan läpi Lelupajalle. Siellä oli täysi tohina päällä.
-Miten voin auttaa teitä? Lelumestari saapui kysymään.
-Missä mahtaa olla... Pyry-Petteri aloitti.
-Odottakaa tässä. Minä näin jo hänet. Minun on parasta hoitaa tämä yksinäni. Sisko-Ilona sanoi päättäväisesti ja lähti kävelemään eteenpäin. Hän tunsi kuinka sydän löi tuhatta ja sataa kun komea tonttu oli vain muutaman askeleen päässä hänestä.
-Hei. Sisko-Ilona kuiskasi.
-Sinä, Sinä olet siinä taas. Minä ihmettelinkin minne sinä katosit. Mörttinen huokasi ja katsoi totisena Sisko-Ilonaa.
-Minä... Sinä... Minä luulin... Sisko-Ilonan kieli meni solmuun.
-Mennään tuonne pajatontun työhuoneeseen juttelemaan. Siellä voimme olla rauhassa. Mörttinen sanoi ja ohjasi Sisko-Ilonan Verstaajan, pajapäällikön huoneeseen.
-Mörttinen, olisitko ikinä uskonut? Taika Palsami kysyi Pyry-Petteriltä.
-En, mutta se selittää kyllä miksi Mörttinen on aina niin kiukkuinen, tiuskiva ja äkäinen. Pyry-Petteri vastasi.
-Mitä luulet miten tässä käy? Taika Palsami kysyi.
-Toivottavasti tämä olisi nyt se vuosisadan rakkaustarina. Pyry-Petteri vastasi ja näki kuinka Mörttinen ja Sisko-Ilona halasivat toisiaan. Se antoi jo toivoa että pari löytäisi toisensa uudestaan. Nyt esteenä ei olisi enää keksityt säännöt.Joulu on täynnä rakkautta ja uusia mahdollisuuksia. Niin Pyry-Petteri joulutonttuna ajatteli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti