-Pidät nyt kylmää käärettä ja
otat kipulääkettä. Tämä ja huominen päivä sinun pitää
levätä. Taika Palsami sanoi ja hoiti Tohelon isoa kuhmua.
-Haitko Velmu Unekas joulupukin? Tohelo
kysyi.
-En minä löytänyt Joulupukkia.
Löysin Pultin ja Pyry-Petterin. Velmu Unekas vastasi.
-Pultti, kuules. Tuolla katossa on ihan
varmasti salaovi. Tohelo selitti Pultille. Pultti katseli
nukkumatilan kattoa.
-Minä en kyllä siinä mitään näe.
Pultti sanoi.
-Kiipeä sinne ylös. Tohelo pyysi.
Pultti pudisti päätänsä ja päätti kiivetä Tohelon mieliksi
ylös. Hän kiipesi portaat ylös jo koputteli puulautoja. Mikään
ei liikkunut mihinkään suuntaan. Pultti otti paremman asennon ja
työnsi käsillään katon laudoitusta. Laudoitus nousi muutaman
sentin ylöspäin.
-Kyllä täällä jotain on, mutta on
tämä kyllä ihan pienen pieni kolo. Pultti tuumasi ja kiipesi
takaisin alas.
-Mitä minä sanoin, siellä on
salaovi. Tohelo huokaisi.
-Pyry-Petteri, sinä varmaan mahdut
sieltä kolosta. Minä haen vähän järeämpää työkalua niin
päästään katsomaan mitä sieltä löytyy. Pultti sanoi.
-Mielenkiintoista. Pyry-Petteri
innostui.
-Tohelo, jos menet huilaamaan niin
tulen herättämään sinut parin tunnin välein ettei sinulla ole
aivotärähdystä. Taika Palsami ohjeisti.
-Saanko mennä nyt takaisin huilaamaan?
Tohelo kysyi yrittäen nousta istumaan.
-Tottakai. Pyry-Petteri, saanko minäkin
tulla tutkimaan salaovea? Se olisi todella jännää. Taika Palsami
ehdotti.
-Tietysti, mennään vaan yhdessä.
Epäilen kyllä että meitä vastaan voi tulla vain muurattu
kattolevy. Pyry-Petteri vastasi ja pikkuiset tontut jäivät
odottamaan Pulttia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti