Vanhojen kirjeiden salaisuus- osa 12

 -Anteeksi, sinulla on varmasti ollut pitkä päivä ja nyt mekin vielä tässä pyydämme apua. Pyry-Petteri kuiskasi ja ojensi paperia. Sisko-Ilona kuivasi silmiään.

-Niin anteeksi, me vain halusimme selvittää näiden vanhojen kirjeiden salaisuuden. Taika Palsami totesi.

-Miksi te etsitte Luna tonttua? Sisko-Ilona kysyi pitäen kirjepinoa kädessään.

-Siinä yhdessä kirjeessä lukee että Luna. Siitä me päättelimme että kirjoittaja on Luna. Taika Palsami sanoi.

-Ei niistä paljoa selvää saa mutta ne on varmasti Lunalle tärkeitä kirjeitä. Pyry-Petteri sanoi.

-Nämä ovat varmasti tärkeitä kirjeitä. Te taidatte vain etsiä väärää henkilöä. Sisko-Ilona sai kuiskattua.

-Me käytiin koko tonttukirja läpi ja siellä oli vain tornitonttua, leipuritonttua, muusikkotonttua..Taika Palsami alkoi kertoa heidän tonttu etsinnästä.

-Mutta yhtään Lunaa ei tullut vastaan. Pyry-Petteri päätti kertomisen.

-Voisin kuvitella että olette tehneet ison työn. Nämä kirjeet eivät silti ole Lunan. Sisko-Ilona sanoi.

-Kenen ne sitten ovat? Kaksikko kysyi hämmästyneenä yhteen ääneen.

-Ne ovat minun. Minä olen ne kirjoittanut. Sisko-Ilona kuiskasi hiljaa.

-Sinä, siinä ei luekkaan Luna.. Taika Palsami aloitti.

-Vaan siinä piti lukea Sisko-Ilona mutta se oli kulunut osin pois. Pyry-Petteri päätti Taika Palsamin lauseen.

-Aivan oikein. Minä olen kirjoittanut nämä kirjeet kauan aikaa sitten. Sisko-Ilona huokasi muistaessaan miten hän nuoruuden innolla näitä kirjeitä oli kirjoittanut.

-Kirjoititko sinä ne sitten jollekin komealle tontulle? Taika Palsami kysyi varovasti.

-Se onkin sitten toinen tarina. Haluatteko kuulla? Sisko-Ilona kysyi ja istuutui saunan penkille.

-Tottakai. Kaksikko vastasi innostuneena yhteen ääneen.