torstai 5. joulukuuta 2019

Vanhojen kirjeiden salaisuus- osa 3


Pultti sai puukapulan oven väliin ja voimalla rykäisi salaoven luukun auki. Pieni luukku nousi vain ylöspäin.
-Pitää tehdä tähän kahva molemmin puolin. Pultti tuumasi.Aukko oli niin pieni että vain pikkuiset tontut mahtuisi siitä. Pölyä alkoi leijailla kaikkialle ja Pultti alkoi aivastella. Tohelo ei enää jaksanut kuunnella muiden puhetta vaan alkoi nukkumaan yläpedillä.


-Tule nyt alas sieltä. Pyry-Petteri huusi. Hän odotti malttamattomana että pääsisi tutkimaan mitä ylhäältä löytyisi.
-Ottakaa valoa mukaan. Siellä on ihan pilkkopimeää ja pölyä ihan valtavasti. Pultti sanoi tullessaan alas.
-Siinä on lyhty. Ottakaa se. Velmu Unekas sanoi ojentaen lyhtyä.


-Eikö sinun pitäisi mennä jo töihin? Kello on jo kymmenen. Pultti kysyi.
-Ai niin, tietenkin. Velmu Unekas sanoi. Häntä olisi kovasti kiinnostanut mitä ylhäältä löytyisi.
Pyry-Petteri ja Taika Palsami lähtivät kipuamaan lyhdyn kanssa ylös. He kiipesivät varovasti aukosta ylös ja katselivat lyhdyn valossa ympärilleen.
Vintti oli keskeneräinen, se oli osin laudoitettu ja kaikkialla näkyi pölyisiä lautapinoja. Toisella puolella oli vanha patja ja sen vieressä vanha pahvilaatikko.
-Mikä paikka tämä oikein on? Taika Palsami ihmetteli ja piteli liinaa välillä suun suojana pölyltä.


-En tiedä. Tämä on ainakin jäänyt ihan kesken rakentamatta. Pyry-Petteri vastasi.
-Atsii. Taika Palsami aivasti.
-Täällä on ihan valtavasti pölyä. Tämä on ollut tälläisenä vuosikausia. Pyry-Petteri sanoi. Hän siirtyi lähemmäs pahvilaatikkoa.
-Kuka tämän on rakentanut? Taika Palsami kysyi.
-En tiedä. Pyry-Petteri vastasi ja kurkkasi pahvilaatikkoon. Sieltä pilkisti vanhoja kirjenippuja.
-Hei, katsos Taika-Palsami. Täällä on vanhoja kirjeitä. Ehkä ne katsomalla selviää kuka täällä on joskus ollut. Pyry-Petteri sanoi ja otti nipun kirjeitä käsiinsä.


( Tarina jatkuu huomenna...) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti