Joulupukki ja Joulumuori ( osa 10)

 Joulupukki ja Joulumuori  ( osa 10 )

Joulumuori asteli Joulupukin työhuoneeseen. Siellä tuoksui kaneli ja vasta keitetty glögi. Joulupukki nosti katseensa työpöydän pitkältä toivelistalta ja katsoi kysyvänä Joulumuoria.

-Tahvosta vaan. Joulumuori aloitti.

-Mitäs meidän Tahvosta? Joulupukki kysyi. Hän muisti että Tahvo oli jäänyt lomalle aika kiukkuisena ja harmistuneena viikko sitten.

-Hän on kyllä poikkeuksellinen ja mietteliäs tonttu. Hän on niin ahkera ja aina valmis työntekoon. Hän haluaisi että Joulutalossa leijailee joulun taika ja haluaa tuode sen esiin. Hän ei vain malttaisi itse pysähtyä nauttimaan joulun taiasta ja tunnelmasta. Joulumuori vastasi.

-Mitäs sinä niin päättelet? Joulupukki kysyi.

-Minä törmäsin häneen tässä yksi päivä. Hän kysyi minulta mitä minä ajattelen lomailusta. Joulumuori vastasi.

-Hmmm ... Joulupukki kuunteli tarkkaavaisena.

-Kerroin hänelle että minusta loma on aikaa hengähtää mutta myös aikaa elää sydämensä mukaan. Kun annamme itsemme hengähtää, niin huomaamme nauttia myös arjen pienistä iloista jotka kaikessa muussa kiireessä saattaa unohtua. Joulumuori kertoi.

-Sinä olet hyvin viisas Joulumuori. Joulupukki totesi.

-Koetin selittää että loma ei tarkoita toimettomuutta vaan se on tilaisuus tehdä asioita, jotka tuottavat iloa ja antavat voimia. Kehotin häntä etsimään joululomaan iloa, levollisuutta ja rakkautta. Ne ovat lahjoja joita ei voi kääriä pakettiin, mutta jotka ovat niitä arvokkaimpia lahjoja mitä voimme toisillemme antaa. Joulumuori jatkoi.

-Hyvin selitetty että loma ei tarkoita toimettomuutta vaan uusia mahdollisuuksia tehdä itselle mieluisia. Hyvä on Joulumuori. Varmistakaamme että Tahvon loma on juuri sellainen- täynnä lämpöä ja rakkautta. Kenties voisimme keksiä jotakin erityistä, jotain, mikä auttaa häntä luomaan ikimuistoisia hetkiä. Joulupukki sanoi. Joulumuori hymyili.

-Juuri niin. Tahvo on muistuttanut meitä että joulu ei ole vain kiirettä ja lahjoja. Meidänkin tulee pysähtyä ja nauttia joulurauhasta. Ehkä Tahvon loma tuli juuri oikeaan aikaan että mekin osaamme pysähtyä keskellä kaiken kiireen. Joulumuori totesi.

Joulupukki nyökkäsi mietteliäänä. Hän mietti jo kovasti mikä voisi tuoda Tahvolle lämpöä ja rakkautta.

-Todellakin, joskus se mitä me jouluna annamme, ei tule paketeista. Se tulee sydämestä ja ajasta, jonka jaamme toistemme kanssa. Tahvo muistutti asioista juuri oikeaan aikaan. Joulupukki sanoi.

-Minä tiedän että sinä jos kuka, keksit parhaimman ajatuksen miten toteuttaa Tahvolle yllätyksen. Joulumuori sanoi ja halasi miestään.

Niinhän se oli, Joulupukki kyllä tunsi tonttujoukkonsa täydellisesti.