Tonttujen lauluhetki Tahvolle ( osa 13 )
Joulupukki päätti järjestää Tahvolle yllätyksenä, erityisen kiitoksen joka lämmittäisi hänen sydäntään. Joulupukki ehdotti tonttukuorolle että he harjoittelisivat Tahvolle ihan oman joululaulun. Siitä jäisi kaunis muisto Tahvolle. Sylvi Hymni kirjoitti laululle sanat ja sai tonttukuoron harjoittelemaan laulua.
-Tästä pitää sitten olla ihan hissukseen, ettei Tahvo saa mitään vihiä asiasta. Meillä on vain pari päivää aikaa harjoitella tätä. Sylvi Hymni muistutti jokaista laulajaa.
-Kuka saa Tahvon sitten aulaan juuri oikealla hetkellä? Yksi kuorolaisista kysyi.
-Minä uskon että saan Tahvon tulemaan. Tonttu vastasi ja niinpä muutaman päivän kuoro harjoittelun jälkeen tonttu pyysi Tahvoa tulemaan katsomaan olisiko hänen keräämät tavarat sopivia kierrätyshyllyyn. Käytävä tontun luokse kulki jouluaulan läpi ja sillä syyllä tonttu sai Tahvon jouluaulaan.
Samalla hetkellä kun Tahvo saapui aulaan, tontut astuivat esiin ja alkoivat laulaa Tahvolle kauniisti harjoiteltua laulua.
” Hiljainen hetki, kun tähdet loistaa,
täynnä rakkautta, laulumme tää sinulle soi. ”
Tahvo pysähtyi siihen paikkaan. Lauloiko kuoro juuri hänelle ?
”Oi Tahvo, sydän täynnä kultaa.
Huolehdit meistä, luot Joulutaloon joulun lämpöä
ja teet sen kodikkaaksi.
Oi Tahvo, kotitonttu ystävämme.
Sinä korjaat, vaalit, ohjaat ja järjestät
ja teet työtä arvokasta.
Tahvo, jokaisen nurkan, sinä tunnet niin.
Iloa tuot meille päivään jokaiseen.
Tämä laulumme nyt kaikukoon,
se kertokoon kiitoksemme.
Joulurauhaa toivotamme
ystävyyden liekin lepattaessa.
Sinä meille joulumielen tuot,
sitä emme unhoita milloinkaan....”
Tahvo oli aivan sanaton. Laulu oli niin kaunis.
-Te olette todentotta ajatelleet minua! Tämä oli niin kaunis lahja. Olen niin onnellinen, että minulla on sellaisia ystäviä kuin te olette. Tämä kyllä kruunasi lomani. En osaa edes tätä sanoin kuvailla. Tahvo pyyhi silmäkulmiaan.
-Sinun lomasi tuli juuri sopivaan aikaan. Halusimme muistaa sinua yllätyksellä kun olit niin harmissasi lomastasi. Joulupukki sanoi.
-En minä enää ole harmissani. Tahvo sanoi jatkaen. -Loma on tehnyt ihan hyvää.
-Hyvä, sehän on loman tarkoitus. Joulumuori sanoi.
-Tämä oli kyllä niin kaunis laulu. Se jää soimaan Joulutalon joka nurkkaan. Kiitos että olette perheeni. Tahvo kiitteli.
-Haluatko kuulla laulun uudestaan? Sylvi Hymni kysyi.
-Tietenkin. Tahvo ilahtui ja niin kuoro aloitti laulun uudestaan.
” Oi Tahvo. Sydän täynnä kultaa... ”. Tahvo koki olevansa äärettömän onnellinen ja vain nautti upeasta laulusta.
Laulun päättyessä Valoisa astui esiin pitäen käsissään pientä lahjapakettia.
-Tahvo, tämä lahja on meidän kiitoksemme sinulle. Joka kerta kun kuulet sen soivan, muista että me arvostamme sinua ja työtäsi ympäri vuoden. Valoisa sanoi.
Tahvo avasi lahjan ja soitti paketista löytynyttä kulkusta. Sen kilinä kaikui koko joulutalossa. Hän pyyhi kyyneliä silmistään.
-Kiitos ystävät. Tämä on enemmän kuin olisin koskaan osannut odottaa. Tahvo sanoi liikuttuneena.
-Ole hyvä Tahvo. Olet meidän ihana kotitonttu. Valoisa sanoi ja ojensi nenäliinan Tahvolle.
-Nyt saat vielä nauttia muutaman päivän lomailusta ja sitten nähdään työn touhussa. Joulupukki sanoi.
-Kyllä, on ihana nähdä teitä kaikkia ja kiitos laulusta ja kulkusesta. Muistan tämän lahjan ikuisesti. Tahvo sanoi. Hänet oli kyllä yllätetty täysin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti