Tarkkailijatontut, ei sovi työssä kiirehtiä ( osa 8)
Joulutalossa kävi seuraavana päivänä kova kuhina. Tarkkailijatontut palasivat kierrokseltaan ja juttelivat käytävällä. He suunnittelivat miten raportoida havainnoistaan Joulupukille joka sitten lopullisesti päättäisi, miten havainnot arvioitaisiin.
-Kaikki lapset olivat käyttäytyneet tänään vallan mainiosti. Hilppa, tarkkailijatonttu totesi.
-Minulla oli muutamalla lapsella käytöksessä parannettavaa. Huomasin kuitenkin että muutama lapsi jännitti kaikkea joulun ohjelmaa, niin se toi haasteita. Kukaan ei kuitenkaan ollut ilkeä. Haukkana, havaitsija tonttu totesi.
-Mitäs teille kuuluu? Tahvo kysyi. Hän oli nukkunut aamulla pidempään yön valvomisen vuoksi ja oli herännyt vasta hetki sitten.
-Moikka , ollaan juuri menossa purkamaan päivän töitä. Tule ihmeessä käymään. Suitsait, pikanopeatonttu ehdotti. Niinpä Tahvo päätti mennä käymään tarkkailija tonttujen luona, lomalla kun hän kerran oli, niin ei ollut kiire mihinkään. Työntekeminen kun oli kielletty joka suunnasta.
-Otatkos teetä tai kaakaota? Myöhänen, kiertelijätonttu tarjosi lämmintä juotavaa. Hän oli keittänyt lämpimiä juotavia valmiiksi kun tiesi muiden tonttujen olevan tulossa kierrokselta.
-Tee käy hyvin. Tahvo vastasi.
-Eikös teillä ole aina kiire? Tahvo kysyi saatuaan teekupin käteensä.
-Meilläkö kiire? Haukkana naurahti.
-Ei tässä työssä sovi olla liian kiireinen, ei ehdi tekemään muistiinpanoja eikä ehdi huomaamaan yksityiskohtia. Hilppa kertoi.
-Ei saa olla kiire missään nimessä! Se saattaa kuullostaa hassulta kun joulun alusaika on muutoin kiireistä aikaa tontuilla. Myöhänen sanoi
-Liian kiireellä jos toimii, tulee vain hosuttua ja sählättyä eikä ehdi kirjoittamaan muistiinpanoja kunnolla. Meidän pitää tarkkailla, havainnoida ja kirjoittaa kaikki ylös. Suitsait sanoi.
-Jos vauhdilla liikkuu voi liukastua ja jalka mennä poikki, niin kuin oli viime vuonna minulla käydä. Onneksi nilkkani vain nyrjähti. Ehtivä, liikkujatonttu kertoi.
-Jouduitko sairaslomalle? Tahvo kysyi.
-Kyllä, kolme viikkoa piti jalkaa lepuuttaa. Ehtivä vastasi.
-Miten sait aikasi kulumaan ? Tahvo kyseli.
-Ihan hyvin, minähän en voinut tehdä rästitöitä joten minä nautin joulun tunnelmasta. Istuin olohuoneessa takkatulen ääressä ja luin kirjoja. Juttelin myös joulumuorin kanssa pitkät tovit ja katselin kun hän kutoi villasukkia. Ehtivä kertoi.
-Etkö yhtään kaivannut töihin? Tahvo kysyi.
-Tietenkin, minähän rakastan työtäni. Päätin kuitenkin että nautin muutoin olostani kun en kerran töitä voinut tehdä. Ehtivä sanoi.
-Ensimmäiset päivät olit aikamoinen kiukkupussi. Kauko Partio, tarkkailija tonttujen valvojapäällikkö sanoi.
-Se johtui vain kivuista... Ehtivä aloitti.
-Ja muistatteko, ihan jalkaasi linkkaamalla tulit tänne töitä tehdäksesi vaikka Ylilääkäritonttu Tyyni lempeä nimenomaan kielsi tänne tulemisen portaiden vuoksi. Kauko Partio jatkoi.
-Ei kai se nyt ihan noin mennyt... Ehtivä yritti sanoa. Muut tontut purskahtivat hyväntahtoiseen nauruun ja Ehtivä itsekin huomasi hymyilevänsä. Taisi se sittenkin mennä juuri niin kuin Kauko Partio oli kertonut.
-Voisiko sitä joskus vain olla eikä aina tarvitsisi olla tekemässä jotain? Tahvo mietti juodessaan teen loppuun. Voisiko sitä oppia jopa vain lomailemaan? Tahvokin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti